Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Härkäsestä tuli kärpänen – svetisismeistä kiihkoilu ei ole enää kovin hedelmällistä

Kielitoimiston sanakirjan uudesta versiosta on poistettu useita jyrkkiä linjauksia, joista monet ihmiset ovat olleet tähänkin mennessä autuaan tietämättömiä.

Pääkirjoitus
 
Ville Eloranta Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on kielenhuollosta vastaava toimittaja.

Kansalaiset, medborgare. Muistatteko vielä ajan, kun äidinkielenopettajat rankaisivat oppilaitaan, jos esseissä oli sellaisia ilmauksia kuin työn alla ja vetää johtopäätös?

Oikeastaan tällainen kurinpito on yhä hyväksyttävää – muttei enää kauan.

Lähipäivinä ilmestyy uusi versio Kielitoimiston sanakirjan sähköisestä versiosta. Kielitoimisto päästää nyt yleiskieleen lukuisia ilmauksia, joihin on muinoin lyöty leima: svetisismi eli ruotsalaisuus.

Moni kielenvartija on pitänyt svetisismejä kuin kirosanoina. Luokituksen saaneissa ilmauksissa on nähty jotain niin vierasta, että ne ”loukkaavat suomalaisen korvaa”, kuten ankarana oikeakielisyysmiehenä pidetty E. A. Saarimaa arvioi vuonna 1930 ilmestyneessä kirjassaan Huonoa ja hyvää suomea.

Svetisismejä torjuivat kiivaasti etenkin 1900-luvun alkupuolen puristit: itsenäistyneen Suomen haluttiin tulevan toimeen omillaan myös kielellisesti.

Ei käy kiistäminen, että nuoren kansakunnan kielessä vilisi varsinkin outoja lauserakenteita. Esimerkiksi Saarimaa varoittelee vielä Kielenopas-teoksessaankin (1947) sellaisista muodoista kuin ”minä täydyn mennä” ja ”en ollut tilaisuudessa tulemaan”, jotka ovat tainneet kadota ainakin äidinkielisten puhujien suomesta jälkiä jättämättä.

Sanoissa ja niiden merkityksissä moni svetisismi on yhä voimissaan sanakirjojen ja oppaiden ohjeista huolimatta.

Toki jotkut saattavat järkyttyä siitä, että tästedes yleiskielessä sopii paitsi tehdä myös vetää johtopäätös (dra en slutsats) ja asiat voivat olla sekä tekeillä että työn alla (under arbete). Luultavasti vähemmän purnausta aiheuttaa yhteenvedon (sammandrag) pääsy koosteen ja tiivistelmän rinnalle tai ylimenokauden (övergångsperiod) salliminen tasaveroisena siirtymäkauden kanssa.

Kuinka moni on edes kuullut näiden käännöslainojen olleen moitittavia?

Svetisistisyys ei ole enää vuosikymmeniin ollut suomalaisen kielenhuollon keskeisiä kriteerejä. Etenkin jos vain harva pitää ilmausta epäluontevana, syntyperä on melko kehno torjuntaperuste.

Vanhoja svetisismejä onkin hyväksytty yleiskieleen jo aiemmin. Aikansa eläneiden suositusten pöyhinnässä riittää taatusti tekemistä edelleen.

Ruotsin vaikutus suomeen on oikeastaan nykyisin varsin vähäistä. Jos haluaa tarkkailla uusia vieraita vaikutteita, kannattaa katsoa aivan toisaalle – you know.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat