Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vapaita, vinoja ja vähän outoja valintoja

Laaja-alaisuus auttaa erityisesti nykytaloudessa, josta valkokaulustyöläisten rutiinityöt katoavat ja uudet työpaikat vaativat luovuutta.

Pääkirjoitus
 
Anu Kantola
Kirjoittaja on viestinnän professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Jos 1900-luku jää historiaan Henry Fordin mukaan fordismin aikakautena, niin oma aikamme saattaa jäädä historiaan jobsismin aikana. Tuore elokuva Steve Jobs, joka on eri asia kuin viimesyksyinen dokumentti Steve Jobs, perustuu kehuttuun kirjaan, jonka nimi on Steve Jobs.

Viimeisin elokuva kertoo Jobsin vaikeasta suhteesta vanhimpaan tyttäreensä Lisaan. Minua kuitenkin kiinnostaa Jobsin suhde lempipoikaansa. Miksi Jobs antoi vanhimmalle pojalleen nimeksi Reed?

Tarjolla on kolme selitystä. Ensinnä Reed nyt vain on pojan nimi. Se voi viitata myös lukemiseen. Olen kallellani kolmanteen vaihtoehtoon: Jobs kävi yliopistoa nimeltä Reed.

Kuka antaisi lapselleen nimeksi yliopistonsa nimen? Yliopiston täytyy olla silloin aika erikoinen. Jobsin yliopisto olikin. Reed on Yhdysvaltain parhaita liberal arts -yliopistoja.

Nimeä artes liberales käytettiin yleissivistävistä humanistisista aineista, joita Euroopassa opiskeltiin antiikin, renessanssin ja valistuksen aikana. Suomeksi niitä kutsutaan vapaiksi taidoiksi tai taiteiksi.

Vapaat taidot olivat länsimaiden kehityksen moottori. Ne puskivat yhteiskuntiin tiedon- ja kokeilunhalua. 1800-luvulla syntyneissä eurooppalaisissa sivistysyliopistoissa opiskelijat opiskelivat laaja-alaisesti kiinnostuksensa mukaan. Eurooppalaiset siirtolaiset perustivat Amerikkaan liberal arts -yliopistoja, jotka tarjosivat humanististen aineiden ja yhteiskuntatieteiden kirjon.

Jobsin opinnot Reedissä eivät edenneet niin kuin piti. Jobs hylkäsi jo ensimmäisenä vuonna oman koulutusohjelmansa, alkoi poimia kursseja sieltä täältä ja jätti lopulta tutkintonsa kesken. Silti Reed pitää Jobsia mallioppilaanaan kutsuen häntä tyypilliseksi reediläiseksi.

Aika Reedissä taisi olla Jobsille tärkeä niin kuin ikävuodet kahdenkymmenen tienoilla usein ovat. Ehkä hän halusi välittää Reedin perintöä vanhimmalle pojalleen.

Jobs muisteli Shakespearen dramaturgian ja kalligrafian kurssejaan kertoessaan Applen designin synnystä. Applen lause Think otherwise, ajattele toisin, tai Jobsin hokema Connect the dots, yhdistä asiat omalla tavallasi, voisivat olla Reedin missiolauseita.

Laaja-alaisuuden ihanne näkyy Yhdysvalloissa monin tavoin. Yhtiöt rekrytoivat usein ihmisiä vinosti eri koulutustaustoista. Myös teknologiayritysten johtajista ja perustajista suuri osa on kouluttautunut muissa kuin insinööritieteissä. Jopa tieteen nobelistit erottuvat muista huippututkijoista humanistisuudellaan: he kirjoittavat romaaneja, lukevat runoja ja harrastavat musiikkia enemmän kuin kollegansa.

Laaja-alaisuus auttaa erityisesti nykytaloudessa, josta valkokaulustyöläisten rutiinityöt katoavat ja uudet työpaikat vaativat luovuutta.

Euroopassa vapaiden taitojen ihanne on hukassa. Eurooppalaisia huippuyliopistoja moititaan usein teknokraattisiksi. Kun aloitin Helsingissä opinnot 1980-luvulla, omalaatuisimmat professorit muistuttivat, että kaikki yliopiston luennot olivat meille vapaita ja kehottivat kokeilemaan eri aineita. Sittemmin koulutus ja tutkimus on organisoitu opetusministeriön tulosjohtamisen tahdissa tiukemmiksi putkiksi.

Ilahduin uutisesta, että Eurooppaan puuhataan liberal arts -yliopistoja. VTT:n johtaja Antti Vasara sanoi taannoin viisaasti, että Suomen suuri kysymys on, miten saadaan enemmän kuluttajia kiinnostavia innovaatioita. Mutta samaan aikaan yliopistoja ja opiskelijoita patistetaan tiukempaan kuriin. Nyt tämä viimeinen turhanaikaisen touhuilun vapauden saareke aiotaan panna kuriin ja järjestykseen.

Yrityselämän otettua tiukemman otteen Helsingin yliopistosta yliopiston strategiana on tarjota yrittäjäkoulutusta kaikille. Miksipä ei, jos se perustuu todella siihen mistä yrittämisessä on kyse: kekseliäisyyteen, kokeilemiseen ja sinnikkyyteen. Mutta Suomessa on aina vaara, että yrittäjyyden kouluttaminen kääntyy prosessikaavioiden tankkaamiseksi.

Miksi italialaiset tavarat ovat niin kauniita? Miksi jenkkidesign tuntuu niin makealta? Tai miksi Ikeoita on ympäri maailmaa? Kaikkien niiden takana on renessanssin, humanismin ja valistuksen perintö, joka kannustaa etsimään uteliaasti sitä, mikä on kaunista ja kiinnostavaa.

Jobsin vastaus oli Shakespeare, kalligrafia ja autotalli. Jos yliopistoista toivotaan vetoapua talouteen, lisätkää vapautta ja ihmistieteitä ja kannustakaa kaikkia vinoihin ja vähän outoihin valintoihin. Tarjolla pitäisi olla kaiken maailman kursseja ja kaiken maailman opettajia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat