Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kiina-ilmiö länsinaapurissa

Ruotsin bruttokansantuotteen kasvuvauhti on todella kova Suomeen verrattuna.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
THOMAS PETER / Reuters
Suomesta poiketen Ruotsi on vahva myös kansavälisillä kuluttajatuotemarkkinoilla. Vaatemerkki H&M näkyy myös berliiniläisessä kauppakeskuksessa.
Suomesta poiketen Ruotsi on vahva myös kansavälisillä kuluttajatuotemarkkinoilla. Vaatemerkki H&M näkyy myös berliiniläisessä kauppakeskuksessa. Kuva: THOMAS PETER / Reuters

Tuoreet ennakkotiedot Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä näyttävät kelvollisilta –  jos katsoo käyriä ihan läheltä. Tilastokeskus kertoi maanantaina, että bkt kasvoi viime vuonna 0,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suomi ei siis ole taantumassa.

Kun nostaa päätä, huomaa laajemmasta perspektiiviistä, että todellisuudessa Suomen bkt-käyrät ovat osoittaneet kello kolmeen pitkään.

Vielä korkeammalta taloutta katsoessa näkee, että länsinaapuri Ruotsi kiihdyttää vauhdilla, johon Suomella ei tunnu olevan edellytyksiä vastata. Kasvuprosenttikilvassa Ruotsi näkee jo Kiinan selän. Jos Kiinasta saisi täysin luotettavat bkt-lukemat, ero voisi olla yllättävän pieni.

Ruotsin bruttokansantuote kasvoi viime vuonna yli neljä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu ylitti selvästi ennakkoarviot, joiden mukaan kasvua tulisi ”vain” runsaat kolme prosenttia. Swedbankin ennustepäällikkö Magnus Alvesson kuvaili, että kasvu oli ”supervahvaa ja laaja-alaista”. Alvessonin mukaan keskuspankin ei näin ollen todennäköisesti tarvitse puuttua tilanteeseen mitenkään.

Ehkä keskuspankin tarvitsisi puuttua tilanteeseen. Ruotsin vauhti alkaa olla jo sellaista, ettei se voi jatkua loputtomiin. Ylikuumenemisen merkkejä on näkyvissä.

Ruotsin keskuspankki näyttäisi tuijottavan reaalitalouteen tavoiteinflaatiosta tekemänsä tötterön läpi. Vaikka kasvu on näin vauhdikasta, keskuspankki pitää ohjauskorkojaan pakkasen puolella ja työntää osto-ohjelmillaan lisää rahaa markkinoille. Inflaatio ei siitäkään huolimatta yllä kahden prosentin tavoitetasoon. Pankin toimintalinja ei siis todennäköisesti muutu.

Rahaa valuu vuolaana virtana asuntomarkkinoille, ja tämä nostaa asuntojen hintoja. Ruotsissa kotitaloudet ovat syvällä veloissa. Mitä pitempään keskuspankki on puuttumatta tilanteeseen, sitä herkemmiksi kotitaloudet tulevat korkojen muutoksille, jos niillä tilannetta viilennettäisiin.

Myös työmarkkinat lähestyvät maksimivauhtiaan. Työttömiä oli tammikuussa 7,5 prosenttia työvoimasta. Laskua tuli vuodessa lähes prosenttiyksikön verran. Paikoin työmarkkinoilla alkaa olla kova pula työvoimasta. Ruotsissa työllisyysaste otollisimmassa työiässä olevien, 20–64-vuotiaiden ryhmässä on 80 prosentin tietämissä, Saksassakin ”vain” 78. Suomessa vertailukelpoinen luku on runsaat 72 prosenttia tässä ikäryhmässä.

Vaatii vahvaa eurovastaista uskoa siltä, joka selittää Ruotsin ja Suomen välisen kasvavan eron johtuvan Suomen eurojäsenyydestä. Eron taustalla on isoja rakenteellisia ja päätöksentekotavasta johtuvia syitä.

Ruotsi ja Saksa pärjäävät Suomea paremmin heikkoina talousaikoina muun muassa siksi, että nämä kaksi maata myyvät kuluttajatuotteita, joiden kysyntä ei tökkää taantumassa samalla tavoin kuin investointitavaroiden kysyntä. Kuluttajamarkkinoilla Ruotsi ja Saksa ovat kaiken lisäksi loistavia ”taustabrändejä” yrityksille.

Mutta on eroja myös talouspolitiikassa. Ruotsi –  ja Saksa tässäkin rinnalla –  ovat pyrkineet pitkäjänteisesti siihen, että oleellisissa talouspolitiikan päätöksissä tähdätään työllisyyttä kasvattaviin lopputuloksiin. Suomessa talouspolitiikan päätännässä on ollut mukana paljon muita tähtäystä sotkevia tekijöitä: muun muassa aluepolitiikkaa, vanhojen rakenteiden suojelua työpaikkojen säilyttämisen nimissä ja lyhytnäköistä puoluepolitiikkaa. Jos yrittää osua moneen maaliin yhtä aikaa, käy helposti niin, ettei osu yhteenkään.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat