Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kaivosaltaista pitää tehdä aiempaa turvallisempia

Kaivosyhtiöt eivät ole panostaneet riittävästi vesienhallintaan ja kaivospatojen turvallisuuteen.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Rautamalmikaivoksen jätealtaat pettivät Bento Rodriguesin alueella Brasiliassa viime marraskuussa, ja 55 miljoonaa kuutiometriä myrkyllistä mutaa pääsi leviämään ympäristöön. Onnettomuudessa kuoli 17 ihmistä ja sadat jäivät kodittomiksi. Kaivoksen omistavat brasilialainen Vale ja australialainen BHP Billiton.

Elokuussa 2014 rikastushiekka-altaan pato petti Imperial Metalsin omistamalla Mount Polleyn kupari- ja kultakaivoksella Kanadassa. Kymmenen miljoonaa kuutiometriä jätevettä valui lähiympäristöön ja arvokkaaseen lohijokeen.

Euroopassa ikäviä isoja kaivospato-onnettomuuksia on sattunut muun muassa Romaniassa ja Espanjassa. Espanjan onnettomuuden jälkien puhdistaminen maksoi kaivoksen ruotsalaiselle omistajalle 240 miljoonaa euroa.

Joka vuosi maailmalla on sattunut useita vakavia onnettomuuksia, jotka ovat aiheuttaneet mittavia vahinkoja kaivosaluetta ympäröivälle luonnolle ja vesistöille. Vaikuttaakin siltä, etteivät kaivosyhtiöt ole panostaneet riittävästi vesienhallintaan ja kaivospatojen ja niiden rakenteiden turvallisuuteen.

Suomessa Talvivaaran kipsisakka-altaan pohjarakenteen vuoto vuonna 2012 ja Kittilän kultakaivoksen rikastushiekka-altaan vuoto syksyllä 2015 ovat esimerkkejä pohjarakenteisiin liittyvistä onnettomuusriskeistä.

Talvivaaran kipsisakkavuodon jälkeen ympäristöministeriö teetti Suomen kaivoksilla stressitestin, joka osoitti kaivosten varautuneen varsin hyvin eri poikkeustilanteisiin, kuten ilkivaltaan tai patomurtumiin. Huomautettavaa kuitenkin oli tulvatilanteisiin varautumisesta ja vesiensuojelusta. Arviointiryhmä suositteli muun muassa kaivosaltaiden turvallisuuden parantamista.

Oulun yliopiston tutkijaryhmän tuore selvitys kaivosaltaiden pohjarakenteista valottaa kaivosten vuoto-ongelmia ja muovipohjaisten allasrakenteiden riskejä. Selvityksestä tulee ilmi, että kaivosyhtiöt käyttävät pohjarakenteiden suojaamiseen erilaisia menetelmiä.

Jossain maissa, kuten Ruotsissa, luotetaan moreenin ja turpeen kaltaisiin perinteisiin luonnonmateriaaleihin. Esimerkiksi Suomessa kuitenkin edellytetään, että kaivosaltaiden pohjassa käytetään samoja muovipohjaisia materiaaleja kuin vaikkapa kaatopaikkarakenteissa.

Selvitystyön mukaan molemmat suojaustavat kyllä toimivat, jos ne rakennetaan oikein ja niitä käytetään asianmukaisesti.

Vaikka kaatopaikkarakenteiden tekemiseen on olemassa hyvät ohjeet, kaivoksen rikastushiekka-allas eroaa selvästi kaatopaikasta. Kaivosaltaan paikkaa ei voida valita suunnitteluvaiheessa samaan tapaan kuin kaatopaikan optimaalista sijaintia: altaan tulee olla siellä missä kaivostoimintaa harjoitetaan. Jokainen kaivos on erilainen, ja altaiden rakentamisen olosuhteet vaihtelevat suuresti.

Tutkijoiden mukaan kaivosten pohjarakenteiden tekemiseen tarvittaisiin yhtenäiset ohjeet, jos käytetään muovipohjaisia materiaaleja. On ilmeistä, että osaamista puuttuu sekä toiminnanharjoittajilta että toimintaa luvittavilta ja valvovilta viranomaisilta. Tarvitaan myös tutkimusta ja koulutusta, jotta kaivosten vaikutukset ympäristöön ymmärrettäisiin paremmin ja kaivosten pinta- ja pohjavesille aiheuttamia riskejä osattaisiin vähentää.

Kaivosturvallisuutta valvovat Suomessa monet viranomaiset lukuisten lakien pohjalta.

Kaivosteollisuudesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, patojen turvallisuudesta maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöasioista ympäristöministeriö. Oma roolinsa on myös pelastus- ja terveysviranomaisilla, lupia myöntävillä aluehallintovirastoilla, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilla ja ely-keskuksilla.

Kaivostoimintaa säädellään muun muassa ympäristönsuojelulailla, vesilailla, kaivoslailla sekä patoturvallisuuslailla. Patoturvallisuuslaissa on myös lainsäädännöllinen kummajainen: padon reunoja valvoo maa- ja metsätalousministeriö, mutta patoaltaan pohjaa ympäristöministeriö. Käytännön toiminnasta vastaa toki yksi viranomainen, paikallinen ely-keskus.

Sekä meidän viranomaisten että kaivosalan toimijoiden täytyy pohtia, miten kaivosten aiheuttamia ympäristöriskejä pienennetään. Teemme parhaamme, jotta korjaaviin toimiin ryhdytään jo ennen seuraavaa vuotoa.

Hannele Pokka

Kirjoittaja on ympäristöministeriön kansliapäällikkö.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat