Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Palkkamalli jättää tulkinnan varaa

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
Ville Männikkö / Lehtikuva
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi perjantaina järjestönsä hyväksyneet linjaukset uudenlaisesta palkkamallista työmarkkinaneuvotteluihin.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi perjantaina järjestönsä hyväksyneet linjaukset uudenlaisesta palkkamallista työmarkkinaneuvotteluihin. Kuva: Ville Männikkö / Lehtikuva

Ei ole ihme, että työmarkkinajärjestöt saivat – omaan neuvottelukulttuuriinsa nähden – niinkin nopeasti yhteisen näkemyksen tulevien vuosien palkkamallista. Ensinnäkin, mallia oli pitkälle hierottu jo kilpailukykypaketista neuvoteltaessa. Toiseksi, ja mikä vielä tärkeämpää, järjestöjen vastaus pääministeri Juha Sipilälle (kesk) oli huomattavan ylimalkainen.

Järjestöt toteavat yhdessä, että ”tulevilla työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailukyvylle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa”.

Kansainväliselle kilpailukyvylle alttiita aloja ovat – vientiteollisuuden ja kuljetusten lisäksi – tuontia korvaava kotimainen tuotanto.

Sipilälle järjestöjen yhteinen linjaus riitti lyhyen vilkaisun jälkeen. ”Toteuttuessaan tämä on iso rakenteellinen muutos. Tärkeä askel”, Sipilä kommentoi torstai-iltana.

Tuskin Sipilä olisi muuta voinut ilmoittaakaan. Vireillä oleva kilpailukykysopimus on yhä niin huteralla pohjalla, että pienikin vastoinkäyminen voisi sen kaataa.

Sen verran pyöreästi muotoiltu järjestöjen vastaus hallitukselle on, että siitä syntyy aikanaan varmasti erilaisia tulkintoja, jopa riitaa. Ensimmäiset oireet nähtiin perjantaina. Teollisuuden palkansaajat – siis juuri vientiliitot – julkaisivat heti aamulla kannanoton, jossa ne korostavat, että keskusjärjestöillä on uudessa palkkamallissa mandaatti sopia vain vientialojen ratkaisua täydentävistä elementeistä. Vientialojen palkkaratkaisuihin ja muihin työehtoihin ei keskusjärjestöillä ole lupa puuttua, ne vientiliitot sopivat omissa alakohtaisissa neuvotteluissaan.

Julkisen sektorin liitot haluavat puolestaan nähdä kilpailukyvyn huomattavasti laaja-alaisemmin.

Järjestöjen linjauksella ei ratkaistu palkansaajajärjestöjen ja työnantajien välistä kiistaa siitä, mikä on keskusjärjestöjen rooli ensi vuoden jälkeisissä palkkaneuvotteluissa. Asia kirjattiin sellaisessa muodossa, että sen ei pitäisi haitata tai ainakaan estää nyt syntymäisillään olevaa tuloratkaisua.

Perjantain hyviin uutisiin kuului, että SAK:n hallitus hyväksyi vientivetoisen palkkamallin, vieläpä yksimielisesti. Kilpailukykypaketti jäi jumiin, kun SAK:n ja koko maan ammattiliitoista suurin, Palvelualojen ammattiliitto Pam hylkäsi järjestöjen neuvottelutuloksen. Vastavetona Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti, ettei se aloita liittokohtaisia neuvotteluja ennen kuin niihin suostuu suurempi määrä ammattiliittoja.

Pamin hallitus kokoontuu näillä näkymin ensi torstaina. Siitä voi riippua koko kilpailukykysopimuksen kohtalo. Yhteiskunnalliset ”tahot” ovat taivutelleet Pamin johtoa suostumaan neuvottelujen aloittamiseen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat