Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Venäjän-suhteiden hankala aika jatkuu

Foreign Policy -lehti kehui Suomea siitä, että täällä on tajuttu, miten nousta Venäjää vastaan ärsyttämättä Putinia.

Pääkirjoitus
 
Unto Hämäläinen
Unto Hämäläinen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on Kuukausiliitteen toimittaja.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) näytti vakavalta ja väsyneeltä, kun hän esiintyi televisiouutisissa varhain aamulla 6. maaliskuuta 2014. Lähetys tuli Brysselistä, jossa oli juuri päättynyt EU:n huippukokous. Kokous oli pidetty ulkopuolisilta eristetyssä tilassa niin sanotussa elektronisessa häkissä.

Unionin jäsenmaiden johtajat päättivät ensimmäisistä pakotteista Venäjää vastaan. Myöhemmin EU:n pakotteita lisättiin. Venäjä puolestaan asetti vastapakotteita ja muun muassa supisti maataloustuotteiden tuontia unionimaista.

Venäjän ja EU:n välinen vääntö on jatkunut nyt kaksi vuotta. Suomelle tämä on ollut hankalaa aikaa.

Kansainväliseen politiikkaan erikoistunut Foreign Policy -lehti julkaisi tiistaina laajan raportin Suomen ja Venäjän suhteista. Kuten tapana on, tässäkin artikkelissa esiintyi tuttu eläin. Jutun otsikossa nimittäin kysyttiin, miten Suomesta tuli Euroopan karhunkuiskaaja?

Foreign Policyn levikki ei ole laaja, mutta sitä lukee maailmanpolitiikasta kiinnostunut eliitti: poliitikot, diplomaatit, tutkijat ja toimittajat.

Iäkkään suomalaisen kädet alkavat hikoilla, jos huomaa länsilehden kirjoittavan Suomen idänsuhteista. Hermoilu on perua kylmän sodan ajalta, jolloin monet länsilehdet syyttivät meitä suomettumisesta, pokkuroinnista Moskovaan päin.

Foreign Policyn artikkelissa ei esitetty suomettumissyytöksiä. Jutun sävy oli ymmärtäväinen. Helsinki on tajunnut, miten nousta Venäjää vastaan ärsyttämättä Vladimir Putinia, lehti kehui. Lehdessä haastatellut ulkoministeri Timo Soini (ps), valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) osasivat perustella järkevästi Suomen linjaa.

Selittäminen onkin tarpeen, sillä etenkin amerikkalaisten lukijoiden on vaikeaa ymmärtää, miksi Suomi yrittää lännen pakotteista huolimatta vaalia välejä Moskovaan.

”Venäjästä voi ajatella mitä tahtoo – ja niin meillä tehdäänkin – mutta on erittäin tärkeää säilyttää hyvät suhteet. Se vain on hyvää politiikkaa”, ulkoministeri Timo Soini kiteytti Suomen linjan.

Ulkoministeri ja ulkoministeriö ovat olleet suhteiden hoidossa avainasemassa. Kun ministeritapaamiset on kielletty, yhteyttä on pidetty etupäässä virkamiesvoimin.

Oma lukunsa on tietysti presidentti Sauli Niinistön yhteydenpito presidentti Putiniin. Niinistö on käynyt pakotteiden voimassaoloaikana kaksi kertaa Venäjällä ja lähtee kolmannelle matkalle maaliskuun lopulla.

Lisäksi presidentit ovat puhuneet muutaman kuukauden välein puhelimessa. Puheluista annetuista niukoista tiedotteista voi päätellä, etteivät keskustelut ole olleet pelkkää kohteliasta rupattelua.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus joutuu lähikuukausina määrittelemään, miten Suomi suhtautuu Venäjän-pakotteiden jatkamiseen. Pakotteita on tähän asti jatkettu virkamiespäätöksillä puoli vuotta kerrallaan. Seuraava päätös tehdään ensi kesänä EU:n huippukokouksessa. Jo etukäteen on tiedossa, että unionin sisällä on erilaisia käsityksiä pakotteiden jatkamisesta. Muutama jäsenmaa haluaisi luopua niistä.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb määritteli Foreign Policyn haastattelussa Suomen keskitien kulkijaksi pakotepolitiikassa. ”Emme ole olleet pahimpia haukkoja, mutta emme myöskään suurimpia kyyhkyjä”, Stubb sanoi.

Stubbin mainitsema keskitien kulkijan paikka määriteltiin viime hallituskaudella, jolloin EU-politiikkaa johti kokoomuslainen pääministeri, ensin Katainen ja sitten Stubb.

Nyt Suomen paikan määrittelee keskustalainen pääministeri. Sipilään kohdistuu paineita monelta suunnalta. Ainakin maanviljelijät toivovat höllennystä pakotteisiin, jotta Venäjä luopuisi vastapakotteista. Niistä on kärsinyt eniten Suomen maatalous: alan tuotteiden vienti Venäjälle on enää 150 miljoonaa euroa vuodessa, kun se pari vuotta sitten oli lähes puoli miljardia.

Todennäköistä on, että Sipilän hallitus pysyy edeltäjiensä linjalla ja kannattaa pakotteiden jatkamista.

Pakotteiden perimmäinen syy ei ole kahdessa vuodessa muuttunut, koska Venäjän johto ei ole osoittanut katumisen merkkejä. Putinin mielestä Venäjä teki oikein ottaessaan Krimin Ukrainailta.

Lännessäkin myönnetään, että Krim on jo menetetty tapaus. Venäjä ei kuitenkaan saa valtaustaan helpolla anteeksi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat