Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Nuoret ottavat iskuja taantumilta

Taantumiin valmistuneista ikäluokista 1973– 1975 ja 1985– 1987 tuli pahimpia väliinputoajia

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
Sanna Heikintalo / Lehtikuva
Jos valmistuu sitkeän taantuman keskellä, ei pääsetyömarkkinoiden imuun eikä kiinni myöhemmin kasvavaan asuntovarallisuuteen. Siksi ikäluokkien väliset tuloerot ovat sitkeitä.
Jos valmistuu sitkeän taantuman keskellä, ei pääsetyömarkkinoiden imuun eikä kiinni myöhemmin kasvavaan asuntovarallisuuteen. Siksi ikäluokkien väliset tuloerot ovat sitkeitä. Kuva: Sanna Heikintalo / Lehtikuva

Suomen Pankin viime viikolla julkistama selvitys eri ikäluokkien ansioiden kehityksestä on mittaansa suhteutettuna erittäin riittoisa. Se kertoo, että ikäluokissa on väliinputoajia ja tasaisen varmasti edenneitä.

Selvityksestä löytää lisäksi viestin niille, jotka kaipaavat kohennusta työeläkkeiden kokoon ja haluavat purkaa eläkerahastoja, joilla maksettaisiin nuorempien ikäluokkien eläkkeitä. Viestin havaitsee myös se, joka pohtii, miten opintolainaan pitäisi suhtautua.

Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Helvi Kinnunen ja vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti ovat seuranneet eri ikäluokkien käytettävissä olevien tulojen kehitystä viime vuosikymmeninä. Kokonaisista ikäluokista puhuminen on tärkeää, mutta hankalaa. Tällaisella seurannalla paljastuu, miten käy pitkällä aikavälillä, kun huonot ajat tekevät poikkeuksellisen ohuita talouskasvun lustoja. Kun nämä vaikutukset tiedetään, korjaavia toimia voidaan kohdentaa tarkemmin ja virheitä osataan ehkä varoa seuraavina lamakausina.

Toisaalta kokonaisuuksien käsittely on hankalaa. Ryhmissä on sisäistä hajontaa. Päätelmien hyväksyminen voi olla vaikeaa. On inhimillistä edetä tulkinnoissa alhaalta ylöspäin: jos minulla ei mene hyvin, ikäryhmällänikään ei voi mennä hyvin.

Kinnunen ja Mäki-Fränti tiivistävät, että se mihin sukupolveen sattuu syntymään, määrittää paljon sitä, miten tulot kehittyvät elämän aikana. Jos tulee työmarkkinoille sitkeän laman aikana, ei pääse kiinni työhön, ei saa ostettua asuntoa eikä pääse osalliseksi asuntovarallisuuden kasvusta. Jos taas nuori valmistuu kovan nousun aikaan, hänet imaistaan työhön ja kasvu kantaa häntä kaikin tavoin parempaan elintasoon.

Tutkijat havaitsivat, että vuonna 1990 – juuri ennen lamaa – kaiken ikäisistä ihmisistä koostuvien kotitalouksien tulot kehittyivät hyvin verrattuna edeltäneeseen sukupolveen. Tämän jälkeen tuli käänne. Vuosina 1990–2013 alle 35-vuotiaiden elintaso ei näin mitaten noussut. Sen sijaan vanhempien työikäisten elintaso jatkoi kohoamistaan.

Eläkeläiset pärjäsivät paremmin. 65–74-vuotiaiden tulo oli jo 75 prosenttia korkeampi kuin edeltävällä sukupolvella. Havainnon voisi kuitata siten, että edeltävät eläkeläissukupolvet elivät köyhyydessä, minkä vuoksi kehitys oli luonnollista.

Eläkeläisten kotitalouksien mediaanitulo ylitti jo selvästi alle 24-vuotiaiden kotitalouksien mediaanitulot. Eläkeläisten mediaanitulo oli sama kuin 35-vuotiailla. Osittain rahastoivassa eläkejärjestelmässä nuorempien ikäluokkien tehtävänä oli –  ja on yhä –  kerätä yhteistä hyvää, josta eläkkeet maksetaan.

Vuodesta 2004 vuoteen 2008 tulokehitys oli hyvää kaikissa ikäluokissa. Vuonna 2008 taantuman jälkeen mediaanitulot nousivat vain yli 64-vuotiaiden ryhmässä alkavien eläkkeiden nousun vuoksi. Eikä heikentynyt työmarkkinatilannekaan iskenyt heihin. Alle 35-vuotiaiden käytettävissä olevat tulot kutistuivat.

Kinnusen ja Mäki-Fräntin mukaan vuosina 1973–1975 syntyneet päätyivät 1990-luvun alun laman vuoksi ”pitkän aikavälin köyhiksi”. Samoin näyttäisi tapahtuvan vuosina 1985–1987 syntyneille – nykyisille kolmikymppisille, tähän taantumaan valmistuneille. Heidän tilanteensa on hankala. Nyt ei ole näkyvissä samankaltaista siirtymää taantumasta nopeaan kasvuun kuin 1990-luvun lopulla.

Ryhmissä on aina hajontaa. Vaikka eläkeläiset ryhmänä ovatkin tämän selvityksen mukaan pärjänneet siedettävästi verrattuna nuoriin, pienituloisimpien eläkeläisten osa on kurjistunut. Vaikka nuorten elintaso onkin polkenut aiempiin sukupolviin verrattuna paikallaan, poikkeuksia ovat ne nuoret, jotka ovat hankkineet korkeakoulutuksen. Heille koulutus on ollut hyvä investointi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat