Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Alkoholipolitiikkaa pitää tiukentaa – kaupasta korkeintaan ”ruotsalaista” kakkosolutta

Alkoholin haittoja voidaan vähentää pienentämällä juomien alkoholipitoisuutta sekä rajoittamalla alkoholin saatavuutta ja mainontaa, kirjoittaa dosentti Peter Eriksson.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
Sami Kero / HS
Dosentti Peter Eriksson hillitsisi alkoholinkulutusta siirtämällä keskioluet (oik.) Alkoon. Ruokakaupoissa saisi myydä vain miedompaa kakkosolutta (vas.).
Dosentti Peter Eriksson hillitsisi alkoholinkulutusta siirtämällä keskioluet (oik.) Alkoon. Ruokakaupoissa saisi myydä vain miedompaa kakkosolutta (vas.). Kuva: Sami Kero / HS
Handusta
Peter Eriksson
Peter Eriksson

Nykyinen alkoholinkulutus tuottaa Suomen valtiontaloudelle vähintään 2–3 miljardin euron nettotappion joka vuosi. Suuria kustannuksia tulee muun muassa terveyshaitoista, työkyvyn heikentymisestä ja rikollisuudesta. Lisäksi runsas alkoholinkulutus aiheuttaa mittaamattomasti inhimillistä kärsimystä.

Hallitus päätti vuonna 2003 alentaa alkoholiveroa seuraavan vuoden alusta noin 30 prosenttia. Monet asiantuntijat ja silloinen peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk) varoittivat, että niin suuren veronalennuksen vaikutukset olisivat tuhoisia. Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd) kuitenkin jyräsi alennuksen läpi, ja kävi niin kuin asiantuntijat olivat ennustaneet.

Esimerkiksi alkoholin aiheuttamista maksasairauksista johtuva kuolleisuus kasvoi nopeasti silloisesta 643:sta nykyiseen noin 1 100 vuosittaiseen kuolemaan. Väkimäärään suhteutettuna Suomi saavutti maksakuolemissa ykkössijan Euroopassa. Pelkästään tämä veronmuutos on aiheuttanut noin puolen miljardin euron ylimääräisen vuotuisen loven valtiontalouteen.

Alkoholihaittojen kustannuksia voidaan kuitenkin vähentää tuntuvasti. Kaikkia miellyttävä näpertely ei auta, vaan on käytettävä riittävän tehokkaita keinoja.

Ylivoimaisesti tärkein keino alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseksi on vähittäismyynnissä olevien alkoholituotteiden alkoholipitoisuuden pienentäminen. Keskioluen vähittäismyynti on siirrettävä Alkoon, ja sen tilalle on tuotava niin sanottu kakkosolut (alkoholin tilavuusprosentti noin 2,3–3,5).

Ruotsissa tehtiin näin vuonna 1977, minkä ansiosta ruotsalaisten alkoholinkulutus on pysynyt maltillisena ja maa on säästynyt mittavilta haitoilta sekä kustannuksilta.

Suurin osa suomalaisista ei pysty maun perusteella erottamaan kakkosolutta kolmosoluesta, ja keskiolutta kaipaavat saisivat sitä edelleen Alkosta ja anniskelupaikoista. Alkoholin kokonaiskulutus vähenisi huomattavasti – mahdollisesti jopa yli 20 prosenttia – muutamassa vuodessa. Tämä voisi tuoda lähes miljardin euron vuosittaiset säästöt.

Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen on tutkimusten mukaan tehokkain alkoholihaittojen vähentämiskeino.

Alkoholimainonnan rajoittaminen ei kohdistu nyt tasapuolisesti kaikkiin juomiin. Myös mietojen alkoholijuomien (alle 22 prosenttia) nauttimista ihannoiva mainonta pitäisi kieltää, sillä niiden osuus on yli puolet kaikesta alkoholinkulutuksesta. Ei ole mitään merkittävää tutkimukseen pohjautuvaa todistetta siitä, että jotkin alkoholijuomat olisivat vähemmän haitallisia kuin toiset. Objektiivinen tuoteselostuksen kaltainen mainonta voitaisiin sallia kaikille alkoholijuomille.

Myös alkoholin saatavuutta anniskelupaikoissa on syytä rajoittaa. Ravintoloiden aukioloaikaa ei tarvitse muuttaa, mutta anniskelun pitäisi päättyä aikaisemmin, esimerkiksi kahdelta yöllä. Poikkeuksena voivat olla perjantai ja lauantai sekä luvanvaraiset erikois- ja yksityistilaisuudet. Anniskelun lopettaminen ajoissa vähentäisi alkoholinkulutuksen aiheuttamia ongelmia ravintoloissa ja niiden ulkopuolella. Se vähentäisi myös työkyvyttömyyttä alkoholin juomista seuraavana päivänä.

Verotus ja hinta ovat tutkimusten mukaan olleet tehokkaita alkoholin kulutuksen säätelyn keinoja. Niitä ei kuitenkaan voi nostaa loputtomasti, sillä jossain vaiheessa tuonti ulkomailta, lähinnä Virosta, ja alkoholin valmistus kotona muuttuvat isoiksi ongelmiksi.

Nykyinen hallitus on heikentämässä toimivan yhteiskunnan peruspilareita: koulujen, yliopistojen ja muun koulutuksen toimintaedellytyksiä sekä perheiden ja poliisin taloutta. Samaan aikaan alkoholin haitat aiheuttavat miljardien eurojen menetykset sekä lisäävät köyhyyttä ja tuskaa. Tilannetta voitaisiin korjata oikeanlaisella alkoholipolitiikalla.

Suomalaisten asenteiden muuttamisesta vähemmän juomista ihannoiviksi on puhuttu paljon. Välittäminen ja vastuun ottaminen ovat asenteiden muuttamisen kulmakiviä niin perheissä kuin muuallakin yhteiskunnassa.

Kyse ei ole siitä, että yhteiskunta holhoaisi kansalaisia, kuten alan yritykset väittävät – samalla, kun ne kasvattavat omaa liiketoimintaansa. Ekonomistien ja yhteiskunnallisten päättäjien pitäisi toimia koko yhteiskunnan hyväksi.

Peter Eriksson

Kirjoittaja on dosentti Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolla.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat