Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kaupan kassasta oli tulla Sari Sairaanhoitajan kruununperijä – syntipukki ei vielä vaihtunut

Kaupan kassalle soviteltiin jo syyllisen roolia Suomen kilpailukyvyn romuttajana.

Pääkirjoitus
 
Anna-Liina Kauhanen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n talouden ja politiikan toimittaja.

Sari Sairaanhoitaja oli torstaina saada kruununperijän, kaupan kassan. Olisi kai ollut aika. Sari Sairaanhoitaja on joutunut vuosia ihan yksin sinnittelemään Suomen kilpailukyvyttömyyden syntipukkina. Tätä taakkaa yritettiin jakaa myös Palvelualojen ammattiliiton Pamin pienipalkkaisille ja osa-aikaisille naistyöntekijöille.

Pam päätti kuitenkin pitkän harkinnan jälkeen lähteä neuvottelemaan niin sanotusta kilpailukykysopimuksesta.

Sankariksi Pamia ei nostettu. Kilpailukykyvaltion tarinassa se rooli on muilla. Vientiä on vain vientiteollisuudella, ja jos joku saa tässä stoorissa sympatiaa, on hahmo ”ahtaalle ajettu miesduunari”.

Kokoomuksen vuoden 2007 eduskuntavaaleihin luoma fiktiivinen Sari Sairaanhoitaja on merkittävä hahmo suomalaisessa talouskeskustelussa. Sairaanhoitajat saivat ihan väärään aikaan palkankorotuksen ja päätyivät symboleiksi huonolle tilannetajulle ja talouskriisille.

Sari Sairaanhoitajan kautta on kiinnostava tarkastella talouden ja sukupuolen välisiä suhteita. Niin tehdään myös torstaina avatulla Tasa-arvovaje-sivustolla. Se on neljän tutkijan perustama hanke, joka tuottaa analyysia talouskeskustelusta erityisesti sukupuolinäkökulmasta.

Sivuston ensimmäisissä kirjoituksissa joukko tutkijoita ja tutkimuslaitosten johtajia arvioi professori Heikki Hiilamon muukalaisvihamielisyyden syitä pohtineen esseen (HS 14.2.) innoittamana sitä, miten julkisessa keskustelussa kerrotaan talouskriisistä ja miten työelämän murrosta oikein sukupuolitetaan.

Hiilamo piirsi omassa kirjoituksessaan kuvaa keskiluokan ahdingosta ja globalisaation riepottelemasta duunarimiehestä, jonka pettymys purkautuu rasismiin. Tasa-arvovajeen kirjoittajat eivät tartu niinkään rasismiin, vaan siihen, missä roolissa naiset ovat talouden tarinassa.

Professori Eeva Jokinen kuvaa kirjoituksessaan sitä linjaa, joka piirtyy naisten neuvotteluasemista työmarkkinoilla. Niin sanotut naisten ammatit ovat yhä alisteisia miesten ammateille, ja naiset saadaan myymään työnsä ja ideansa halvalla. Esimerkiksi nollatyösopimuksissa naiset ovat yliedustettuina.

Jokinen kutsuu nykytilaa malttinationalismiksi. Kansalta vaaditaan malttia, jotta vienti ei vaarannu. Tässä malttipuheessa esimerkiksi sosiaalipolitiikka ja julkinen sektori ovat talouskasvun esteitä, ja siksi Pamit ja Sarit ovat rasite.

Mutta kuten Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas kirjoittaa, myös naisia ahdistaa ja ihan syystä. Sen Pam teki selväksi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat