Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Puolustusliitto Ruotsin kanssa kuulostaa täydelliseltä järkiavioliitolta – ainakin paperilla

Sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa on ollut Suomessa Natoa vaivattomampi vaihtoehto. Sitä ei vastusta kukaan, kirjoittaa HS:n Erja Yläjärvi.

Pääkirjoitus
 
Erja Yläjärvi Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.

Suomen ja Ruotsin hahmottelema puolustusliitto kuulostaa paperilla täydelliseltä järkiavioliitolta. Kaksi sotilaallisesti liittoutumatonta maata tiivistää yhteistyötä ja saa samalla vahvistettua omaa puolustustaan.

Hankkeessa on kuitenkin pieni poliittinen pulma. Etenkin Ruotsin keskustelussa nimittäin vilkuillaan jatkuvasti myös muualle, toisin sanoen kohti Yhdysvaltoja ja sotilasliitto Natoa.

Nato-jäsenyyden kannatus on ruotsalaisten keskuudessa suurempaa kuin Suomessa. Virallisesti Ruotsikaan ei kaavaile Nato-jäsenyyden hakemista, mutta Ruotsin demareiden puolustusministeri Peter Hultqvist puhuu aktiivisesti siitä, miten Venäjä on muuttanut käytöstään aggressiivisemmaksi. Ruotsin mukaan turvallisuusympäristö on muuttunut, ja tämän osoituksena Ruotsi järjestää ensi vuonna suurimman sotaharjoituksensa sitten vuoden 1993.

Hultqvistin kollega, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) on puheissaan varovaisempi, vaikka täkäläinen turvallisuusympäristö tuskin eroaa radikaalisti ruotsalaisesta. Suomi puolustaa Niinistön mukaan yhteistyön aikanakin lähinnä itseään, omalla asevelvollisuuteen perustuvalla linjallaan. Kanta on pidättyvämpi, vaikka käytännön elämässä esimerkiksi Suomen yhteistyö Naton kanssa on ollut vähintään yhtä tiivistä kuin Ruotsinkin.

Ruotsalainen kommentaattori Mats Johansson kirjoitti tällä viikolla Svenska Dagbladetin vieraskolumnissa Suomen asenteista suorasukaisesti. Erot maiden välillä ovat hänen mielestään niin isoja, että Ruotsin kannattaisi toivottaa ”vastahankaiselle ja jakaantuneelle” Suomelle onnea valitsemallaan tiellä ja jatkaa puolustuspolitiikkansa kehittämistä vain omista lähtökohdistaan. (SvD 16.3.)

Johansson ei edusta Ruotsin hallitusta, mutta puheenvuoro kertoo siitä, miten epämääräisellä pohjalla Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on. Ruotsissa puhutaan Venäjästä mahdollisena uhkana Suomea avoimemmin, hieman samoin kuin Baltiassa. Suomen poliitikot taas eivät koskaan ole halunneet isommin spekuloida Venäjän aikeilla. Tässä ilmapiirissä se, mitä Ruotsi ja Suomi puolustusyhteistyöltä oikeasti haluavat, jää helposti epämääräiseksi.

Sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa on ollut Suomessa vaivaton vaihtoehto. Sitä ei vastusta kukaan, ja sillä saadaan osoitettua, ettei Suomi ole yksin vaikkei Natoon kuuluisikaan. Yhteistyö ei kuitenkaan lopeta keskustelua Natosta. Vaikka Suomi vaikenisi Naton kuoliaaksi, Ruotsissa keskustelu jatkuu joka tapauksessa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat