Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Poliittisista nimityksistä on paha päästä eroon

Nimitysten purku jälkikäteen näyttää mahdottomalta.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Poliitikkojen puheisiin poliittisten virkanimitysten lopettamisesta on syytä suhtautua yhtä epäillen kuin heidän koulutuslupauksiinsa ennen vaaleja: korkeisiin virkoihin valitaan vastedeskin oma mies tai nainen, ja koulutuksen menoista leikataan siinä mistä muistakin.

Poliittiset nimitykset liittyvät koulutukseen, sillä ne osoittavat, ettei hakijoiden vertailussa paina aina eniten oppiarvo tai edes osaaminen. Nimitysten purku jälkikäteen näyttää myös ylivoimaiselta.

Tuorein esimerkki on Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) johtajan virka, johon porilainen demariministeri Krista Kiuru poimi kaksi vuotta sitten porilaisen demarimaisterin Harri Peltoniemen yli 40 hakijan joukosta. Hakijoista 17 oli tohtoreita. Virallinen nimittäjä oli valtioneuvosto, mutta ministerit eivät puutu toistensa tekemisiin.

Syrjityksi itsensä kokenut sitoutumaton hakija Helka Kekäläinen – tohtori ja koulutuksen arvioinnin asiantuntija – halusi kyseenalaistaa ”maan tavan”.

Kekäläinen teki nimityksestä kantelun oikeuskanslerille ja purkuhakemuksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeuskansleri arvosteli nimitystä uskottavuuden puutteesta. Varsinaista lainvastaisuutta hän ei siitä löytänyt, mutta epäasiallisesta suosimisesta saattoi herätä epäilyjä, koska ministeri paljasti oman suosikkinsa kesken virkamiesvalmistelun. Hakijoiden ansiovertailua ei ollut tuolloin edes tehty.

Oikeuskansleri ehdotti, että valtion virkanimityksistä pitäisi olla mahdollista valittaa tuomioistuimeen. Hakijoiden oikeusturva paranisi ja luottamus virkanimitysten asianmukaisuuteen vahvistuisi.

Korkein hallinto-oikeus antoi äskettäin oman ratkaisunsa, jossa se hylkäsi Peltoniemen nimityksen purkuhakemuksen. KHO ei päätöstään juuri avannut. Sen mukaan nimityksestä ei löytynyt menettelytapavirhettä, joka olisi vaikuttanut olennaisesti valtioneuvoston päätökseen. Päätös ei myöskään perustunut väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen.

Perätessään perusteluja Kekäläinen sai kopion muistiosta, josta oikeudellinen arviointi oli poistettu ”neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen” takia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat