Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Geenityökalut avaavat valtavia mahdollisuuksia

Uutta solujen muokkaamisen menetelmää voidaan käyttää muun muassa perinnöllisten sairauksien parantamiseen.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Hämmästyttävän suuri osa yhteiskuntamme toiminnoista pohjautuu soluihin. On helppo ymmärtää, että terveytemme ja sairautemme liittyvät soluista muodostuvien kudosten toimintoihin, mutta myös esimerkiksi ruokamme on tehty soluista tai niiden tuotteista. Kotieläimet, kukkaset ja suunnattoman tärkeät pölyttäjämehiläiset ovat kaikki solullisia olentoja.

Suurilla teollisuuden aloilla pohditaan päivittäin, kuinka puiden tai vaikkapa hiivan solut saataisiin tuottamaan nykyistä parempia, monipuolisempia ja puhtaampia, kaupaksi käyviä hyödyllisiä tuotteita.

Soluissa oleva ohjelmisto – dna – ohjaa solua tekemään proteiineja ja erilaisia aineenvaihduntatuotteita. Tätä tietoa voidaan hyödyntää, jos meillä on mahdollisuuksia, osaamista ja uskoa tutkittuun tietoon.

Genomin eli solujen geeniohjelmiston tai perimän muokkauksen mahdollisuudet ovat parissa vuodessa ottaneet jättimäisen loikan eteenpäin. Tämän on mahdollistanut tekniikka nimeltä crispr-cas 9.

Se on vaikeahkosta nimestään huolimatta melko yksinkertainen menetelmä, jossa geenimuokkaus ohjataan haluttuun kohtaan solun dna:ta. Tämä tehdään ohjaus-rna-molekyylin avulla. Molekyylin valmistaminen vie pari päivää ja maksaa muutamia kymmeniä euroja. Menetelmä löydettiin bakteereista ja julkaistiin eläin-, kasvi- ja ihmissoluihin paranneltuna muutamia vuosia sitten. Sitä on käytetty jo tuhansissa tutkimuksissa.

Mitään tällaista ei olisi voitu saada aikaan ilman ennakkoluulotonta perustutkimusta. Suomalaiset tutkimusryhmät ovat olleet mukana luomassa uutta. Kantasolututkimuksessamme tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum Helsingissä tutkimme muun muassa sitä, kuinka perinnölliset dna-virheet vaikuttavat ihmisen haiman syntyyn ja diabeteksen kehittymiseen, ja sitä, miten mutaatioiden korjaaminen parantaa solut.

Crispr-cas 9 -menetelmällä on poistettu perinnöllisiä tauteja eläimiltä, luotu ihmisen verisoluja, joihin hiv ei tartu, ja tehty elinsiirtoja varten sian soluja, joissa ei ole ihmisille vieraita viruksia. On saatu aikaan hyttysiä, joissa malarialoinen ei elä, sienitautia kestävä vehnälajike ja viruksilta suojattuja kasveja. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto ilmoitti hiljattain antaneensa luvan potilaskokeisiin, joissa keksintöä käytetään syövän hoitoon immuunisoluja muokkaamalla.

Kun turvallisuudesta on huolehdittu, olisikin vaikea olla kokeilematta menetelmiä, joilla voidaan pysyvästi parantaa miljoonien ihmisten sairastamia tauteja sekä saada metsät ja pellot tuottamaan paremmin ja puhtaammin.

Crispr-cas 9 -menetelmä on perinteistä kasvinjalostusta tarkempi: perinteisessä menetelmässä on valtavasti tuntemattomia geneettisiä tekijöitä verrattuna uuteen tekniikkaan. Ruokakasvien geenien muuntelua on arvosteltu, vaikka tekniikoiden ei ole todettu aiheuttaneen yhtään haitallista tapahtumaa.

Etiikan ja moraalin muistaminen on uusien menetelmien kohdalla kuitenkin erityisen tärkeää. Crispr-cas 9:n avulla voisi olla mahdollista luoda geenimuokattu ihminen, minkä tutkijayhteisö on tuominnut. Minkään maan lainsäädäntökään ei sitä salli.

Euroopan tiedeakatemioiden yhteisö EASAC luo parhaillaan ehdotusta genominmuokkausmenetelmien sääntelystä, jotta voimme saada niistä hyödyn mutta välttää ylilyönnit. Emme myöskään halua ottaa riskejä ympäristön suhteen.

Lainsäädäntö, etiikka, teollisuus sekä lääke-, bio- ja yhteiskuntatieteet ovat suurten kysymysten edessä. Genomin muokkauksen näkymät ihmisten hyvinvoinnille ovat valtavat. Vastuullisuus, avoimuus sekä asioiden oikea selittäminen ja koulutus on tärkeää.

Tutkijoiden näkemyksen mukaan menetelmän hyödyt ovat suuret, ja esimerkiksi suomalaiselle laadukkaalle bio-osaamiselle menetelmä on todellinen mahdollisuus, kunhan meillä riittää asiantuntijoita. Kekseliäisyys ja osaaminen – mutta myös yleisön ymmärrys ja hyväksyntä – pohjautuvat tieteeseen ja koulutukseen. Ne eivät nyt ole Suomen valtiovallan kärkihankelistalla.

Todelliset keksinnöt syntyvät perustutkimuksesta. Siihen panostaminen on paras tapa luoda innovaatioita yhteiskuntamme parhaaksi.

Kirmo Wartiovaara

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori ja kantasolubiologian dosentti. Hän toimii Husissa perinnöllisyyslääkärinä ja Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian kliinisenä tutkijana. Hän on myös EASAC:n geneettisen muokkauksen työryhmän Suomen edustaja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat