Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yhtiöittäminen ei saa johtaa salailuun

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Aiempaa suurempi osa julkisista palveluista on siirtynyt ja siirtyy myös tulevaisuudessa yhtiöiden hoidettaviksi. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee muun muassa teiden ja muiden liikenneväylien yhtiöittämistä.

Julkisen vallan ja rahankäytön näkökulmasta suurin askel otetaan, jos hallituksen kaavailut sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtiöittämisestä toteutuvat.

Kilpailulainsäädäntö edellyttää taloudellisen toiminnan eriyttämistä muusta julkisesta toiminnasta, jos toimitaan kilpailluilla markkinoilla. Kilpailutilanteessa julkinen toiminta ei voi saada erityiskohtelua valtiontukien, verotuksen tai konkurssisuojan kautta. Helpoin tapa eriyttää tuotanto on siirtää se osakeyhtiöön.

Julkisten palvelujen yhtiöittämisellä haetaan myös toimintaan lisää tehokkuutta ja parempaa laatua. Kustannusrakenne tulee läpinäkyväksi, kun palvelun tilaaja erotetaan palvelun tuottajasta. Julkisesti omistettu yhtiö joutuu muiden yritysten tavoin huomioimaan kaikki kustannukset hinnoittelussaan. Taloudellisesti kannattamatonta toimintaa ei voi tukea muualta siirrettävillä tuotoilla.

Kokemusten perusteella yhtiöittäminen sisältää kuitenkin riskin, että verovaroilla tuotettu palvelu ei olekaan poliittisten päätöksentekijöiden, kansalaisten tai julkisuuden arvioitavissa. Tietojen saanti yhtiön toiminnasta voi olla hankalaa. Julkisuuslaki ja hallintolain vaatimukset hyvästä hallintotavasta eivät ulotu yhtiöön.

Tästä on viime aikoinakin saatu huolestuttavia esimerkkejä.

Miljardi euroa maksavan länsimetron valmistuminen lykkääntyi viime tipassa, ja asia tuli espoolaisille päätöksentekijöillekin yllätyksenä. Rakennustöistä vastaa veronmaksajien omistama julkinen yhtiö Länsimetro Oy.

Keskusrikospoliisi on huolissaan siitä, että julkisten palvelujen yhtiöittämisessä piilee kasvavan korruption riski (HS 8.8.). Ongelmia voi syntyä, jos aiemmin virkavastuulla hoidettuja tehtäviä siirrettään yhtiön hoidettavaksi. Jos lahjonta tapahtuu elinkeinotoiminnassa, näyttökynnys on huomattavasti korkeampi kuin virkavastuulla toimittaessa.

Riskien vähentämiseksi olisi aiheellista muuttaa muun muassa julkisuuslakia ja hallintolakia. Hyvän hallinnon periaatteet, julkisuus ja virkavastuu on turvattava.

Sote-uudistus siirtää suuren osan palveluista asiakkaan valinnanvapauden piiriin, ja maakuntien omistama tuotanto on tarkoitus yhtiöittää. Suunnitelmien yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta yhtiöille siirtyisi joka tapauksessa miljardien eurojen edestä julkisesti rahoitettuja palveluja.

Hallitus päätti jo keväällä, että julkisuus- ja hallintolakia sekä muita yleishallinto-oikeudellisia säädöksiä sovelletaan tuleviin sote-yhtiöihin. Tavoite on kirjattu sote-lakiesitykseen. Pykäliä sovellettaisiin myös yksityisiin yrityksiin silloin, kun ne hoitavat julkista hallintotehtävää eli palvelutarpeen arviointia.

Tulevaisuudessa on syytä harkita, pitäisikö samat säädökset ulottaa myös muihin julkisen palvelun yhtiöihin. Yhtäläiset pelisäännöt olisivat tarpeen. Ruotsissa kaikissa maakuntien ja kuntien omistamissa yhtiöissä sovelletaan julkisuus- ja hallintolakia.

Lakipykälät eivät yksin riitä, sillä hyvä hallintotapa syntyy käytännön toimista. Kuntien omistajaohjausta voi parantaa jo nyt. Yhtiöittäminen ei saa johtaa verovarojen kätkemiseen demokraattisen päätöksenteon ja julkisuuden ulottumattomiin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat