Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Työllisyystavoite on vastatuulessa

Hallituksen talouspolitiikan päätavoitteen tulee olla työllisyysasteen nosto. Yritysten arki ei nyt suosi tavoitetta.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Kun suhteuttaa valtiovarainministeriön torstaina esittelemän budjettiehdotuksen yritysten arkeen, näkee, miten kovassa vastatuulessa talouspolitiikan tärkein tavoite on.

Hallituksen talouspolitiikan tulisi edistää ennen kaikkea työllisyysasteen nousua. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi, että yritykset olisivat valmiita investoimaan, laajentamaan toimintojaan kotimaassa ja palkkaamaan uutta väkeä.

Ovatko ne valmiita?

Vastauksen etsijä saa ensimmäisen vihjeen ynnäämällä suomalaisten pörssiyhtiöiden liikevaihdon. Yhteen laskettu liikevaihto on polkenut muutaman vuoden paikallaan tai pienentynyt. Tämä vuosi ei näytä muuttavan suuntaa. Taantuman ensi-iskua edeltävän ajan lukemiin on pitkä matka.

Yhdysvaltojen talous on tiettävästi siedettävässä kunnossa, mutta sielläkin yritysten liikevaihdon kasvu on heikkoa. Samoin yleinen ilmiö on se, että tuottavuuden kasvuvauhti on hidastunut. Näin on käynyt myös Suomessa.

Seuraavaksi vastauksen etsinnässä kannattaa ottaa huomioon tieto, että yli puolet pörssiyhtiöistä on ylittänyt odotukset tuoreimmissa osavuosikatsauksissaan. Yhtiöiden tulokset ovat kehittyneet hyvään suuntaan tänä vuonna.

Yrityskatras on tosin jakautunut. Jos tarkastelua laajentaa pörssiyhtiöiden ulkopuolelle, saa sellaisen kuvan, että ehkä noin kolmasosa yrityksistä kokee pärjäävänsä ihan hyvin, kolmasosa huonosti. Loppujen pärjääminen on jotain siltä väliltä.

Lisää sävyjä kuvaan saadaan, kun katsotaan osinkojen suhdetta tulokseen. Tulosta jaetaan ennätysvauhtia ulos omistajille.

Kun kaiken tämän yhdistää, saa budjettiehdotukselle taustamaiseman. Yritykset tekevät edelleen tulostaan kulukuureilla. Myynti ei juuri kasva. Yritykset ovat haluttomia investoimaan. Ideat ovat vähissä. Tuottoa ei näy. Rahat jaetaan omistajille. Vetoapu ulkomailtakin on heikkoa. Maailma tuntuu tulleen valmiiksi.

Tällaisissa oloissa ja tunnelmissa yritykset eivät palkkaa uutta väkeä. Ennemminkin ne etsivät tapoja tehdä työ vähemmällä väellä.

Jos valtiovarainministeriön budjettiehdotusta tarkastelee tällaisessa maisemassa, niin vaatimattoman näköiseksihän se jää.

Uutta nousua ei tietenkään tehdä yhden vuoden budjetilla, mutta jossakin pitäisi näkyä sellainen vielä vuosien ajan jatkuva ja jo vuosia kestänyt projekti, joka edistää työllistymistä. Pitkät punaiset langat eivät ikävä kyllä ole kuuluneet suomalaiseen talouspoliittiseen päätöksentekoon.

Tässä kohdassa Suomella olisi ollut paljon opittavaa Ruotsilta ja Saksalta – jotka muuten pärjäävät hyvin. Työpaikkoja ei luoda sanomalla, montako työpaikkaa luodaan. Ongelman poistamiseksi ei riitä, että tunnustaa ongelman.

Nytkin budjetin valmistelun alla pohdittiin pääasiassa sitä, mistä leikataan, jos velkaantumiskehitys jatkuu. Velkaantuminen ei olisi suuren suuri huoli, jos työssä olevien osuus olisi kasvussa. Kilpailukykysopimus tarjoaa – toivottavasti – apua työllisyysasteen nostoon, mutta hitaasti vaikuttava lääkehän se on.

Jos yritykset ovat haluttomia työllistämään, hallitus ei voi pakottaa niitä siihen. Hallitus ei myöskään voi luoda kysyntää väkisin. Rakenteiden oikomiselle ja kitkan poistamiselle olisi kyllä tarvetta esimerkiksi siinä, että avoimet työpaikat syntyvät enää kaupunkeihin ja työttömät jäävät maaseudulle.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat