Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Italian pääministeri teki ansan itselleen

Italialaiset eivät ole ihan varmoja siitä, mistä he äänestävät kansanäänestyksessä. Niinpä he äänestävät ainkin pääministeri Matteo Renzistä.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
REMO CASILLI Reuters
Britannian pääministeriksi nousi Theresa May David Cameronin hävittyä poliittisen uhkapelinsä. May tapasi heinäkuussa Roomassa Italian pääministerin Matteo Renzin, jonka uhkapeli on vielä edessä.
Britannian pääministeriksi nousi Theresa May David Cameronin hävittyä poliittisen uhkapelinsä. May tapasi heinäkuussa Roomassa Italian pääministerin Matteo Renzin, jonka uhkapeli on vielä edessä. Kuva: REMO CASILLI Reuters

Italian pääministeri Matteo Renzi näyttää kulkevan samaa tietä kuin Britannian entinen pääministeri David Cameron: kohti poliittista giljotiinia. Molemmat virittivät oman ansansa itse.

Italia järjestää – nähtävästi marraskuussa – kansanäänestyksen parlamentin vallan uudistamisesta. Tarkoitus on kutistaa ylähuoneen asemaa ja kokoa. Samalla leikattaisiin alueiden itsehallintoa.

Italiaa on moitittu vuosikymmenien ajan siitä, että se ei saa aikaan riittäviä rakennemuutoksia talouteensa. Eroja on maan sisällä: pohjoinen on vahvaa teollisuusaluetta ja etelä köyhempää maatalousaluetta.

Maan kokonaisuuden etua ajavia, sääntelyä ja byrokratiaa keventäviä sekä talouden tehoa ja tuottavuutta kasvattavia uudistuksia ei kuitenkaan ole saatu aikaan.

Kun Kiinan talous alkoi kohentua ja tuonti länteen kasvaa, joustavimmat taloudet yrittivät liukua alta pois. Monissa Euroopan maissa etsittiin tapoja tehdä korkeamman jalostusasteen tuotteita. Italia kuuluu niihin maihin, jotka eivät tehneet tätä väistöliikettä ajoissa. Maassa valmistetaan kyllä muun muassa huippumuotia mutta myös aivan liian paljon halpaa bulkkia, joka voidaan tehdä Aasiassa halvemmalla.

Yksi syy puutteelliseen reagointiin on kankea päätöksentekojärjestelmä. Monissa kaksikamarisissa maissa valtaa on jaettu: ylähuoneen valta on selvästi vähäisempi, tai ylähuone hoitaa erilaisia asioita kuin alahuone.

Italiassa vallan päällekkäisyys on suurta. Niinpä lakiesitykset tapaavat jumiutua jonnekin matkan varrelle – esityksille on tarjolla lukuisia umpikujia, joihin monet poliitikot ohjaavat niitä omien taloudellisten tai poliittisten intressiensä vuoksi. Jos Suomessa työmarkkinoiden päätöksenteko on monien valtaa käyttävien intressitahojen vuoksi kitkaista, Italiassa hankalaa on lähes kaikki taloudellinen säädäntä.

Päätöksentekojärjestelmän uudistaminen on siis kaikin puolin perusteltu hanke. Ongelma on se, että Renzi sitoi oman poliittisen kohtalonsa perustuslain uudistamiseen. Renzi kertoi, että jos uudistus ei voita kansanäänestyksessä, hän jättää paikkansa pääministerinä.

Kun Renzi linjasi näin, hän sitoi uudistukseen kaiken sen turhautumisen, jota italialaisilla on maansa taloutta ja politiikkaa kohtaan. Samalla hän sitoi poliittisen oppositionsa vastustamaan uudistusta.

Tuoreen tiedustelun mukaan yli puolet italialaisista ei hahmota, mistä he mahdollisesti äänestävät. Siispä he äänestävät ehkä jostain ihan muusta kuin perustuslain uudistuksesta. Eriarvoistumisesta, globalisaatiosta, korruptiosta – valinta on vapaa.

Toinen syy kansanäänestyksen järjestämiseen oli se, että Renzi halusi tehdä itsestään poliittisen hahmon, valtiomiehen. Renzi tuli pääministeriksi puolueen sisäisen vallankaappauksen jälkeen. Hän ei siis ole noussut valtaan äänestyksen kautta. Nyt tämä mahdollisuus olisi tarjolla.

Kolikolla on kääntöpuolensa. Uudistusta vastustava osuus italialaisista on mielipidetiedustelujen mukaan voitolla. Jos vastustajat todella voittavat, häviäjiä on lukuisia: Renzi, Italian talous ja lopulta myös muut Euroopan maat.

Renzin kaatuminen tarkoittaisi, että EU-maat saisivat rasituksekseen uuden epävarmuustekijän pian Britannian kansanäänestyksen jälkeen.

Italian aiheuttamaa epävarmuutta kasvattaa se, että maan pankkijärjestelmä on pankeille tehtyjen stressitestien mukaan Euroopan pankkijärjestelmän heikko lenkki. Italia on lisäksi paljon suurempi talous kuin vaikkapa Kreikka tai Portugali.

Kannattaa siis toivoa, että Renzin uhkapeli itseään suuremmilla asioilla ei pääty samaan lopputulokseen kuin Cameronin uhkapeli.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat