Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ulkomaisessa marketissa alkaa kaivata Suomen vähäteltyjä ruokakauppoja

Ei tarvitse kuin pyöriä ruotsalaisen ruokakaupan leipä- tai vihannesosastolla, kun suomalaiskaupan valikoima alkaa näyttäytyä uudessa valossa.

Pääkirjoitus
 
Erja Yläjärvi Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.

Suomalainen ruokakauppa ei yleensä paistattele kehujen keskellä. Milloin kilpailua on liian vähän, milloin kauppiaat ovat ahneita, milloin tuotevalikoima on väärä tai vajaa.

Kun suomalainen menee muualle ruokakauppaan, olo voikin aluksi olla kuin karkkikaupassa. Suomalaisesta marketista ei löydy 20:tä erilaista mozzarellalajiketta, tuoretta mustekalaa tai alle euron erikoisoluita.

Kun ruokakaupassa käy lasten kanssa päivästä toiseen, kotimainen marketti alkaa kuitenkin nousta arvoasteikossa.

Koska omaa perhettämme asuu Ruotsissa ja Keski-Euroopassa, vietämme lomat vuosittain erilaisissa kesäosoitteissa. Matkalla käytämme tavanomaisia ruokakauppoja, isojen markkinaosuuksien massaketjuja. Ruotsissa käydään Icassa, Sveitsissä Coopissa, Saksassa Edekassa, Italiassa Carrefourissa.

Ensimmäiset päivät ihastelee aina sitä, mitä Suomesta ei saa, etenkin paikallisia tuoretuotteita. Lisäksi ihastelee sitä, mikä on halvempaa, etenkin Saksassa.

Rutiinien iskiessä huomaa kuitenkin sen, mitä Suomessa ei koskaan ajattele – että kotimaisessa kaupassa on moniin marketteihin verrattuna todella paljon valinnanvaraa. Ei tarvitse kuin pyöriä ruotsalaisen ruokakaupan leipä- tai vihannesosastolla, kun oman kaupan valikoima alkaa näyttäytyä uudessa valossa.

Lisäksi Suomen kauppa on erityisen palveleva sekä erikoisruokavalioita noudattaville että eri etnisiä suuntauksia kokeileville. Suomessa tällaisia kaupan hyviä puolia pidetään yleensä itsestäänselvyyksinä.

Moni muukaan Euroopan maa ei sitä paitsi ole kilpailun huipentuma. Etenkin Ruotsissa ruokakauppa on hyvin keskittynyt. Maan päivittäistavarakaupan vertailun mukaan Ican markkinaosuus oli vuonna 2014 jo yli 50 prosenttia ja kasvussa. Seuraava eli Coop sai vain 20 prosentin osuuden.

Suomessa markkinajohtaja S-ryhmän osuus jää 45 prosenttiin, ja ero K-ryhmään on selvästi pienempi kuin kärkikaksikon ero Ruotsissa. Kolmannen eli Lidlin osuus on jo lähes 10 prosenttia.

Hintaerojen kohdallakaan kyse ei aina ole muiden maiden kilpailusta vaan siitä, että sattuu seisomaan karkki-, limppari- tai oluthyllyllä. Kaupat eivät päätä hintoja nostavista tuoteveroista.

Mikään kauppa tuskin on Suomessa sellaisessa kunnossa, etteikö jotain parannettavaa löytyisi. Kesän jälkeen on kuitenkin aina ilo huomata, miten moni asia suomalaisissa kaupoissa toimii.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat