Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ristiriitaisia viestejä koulun aloittajille

Kaikkea ei ole tarvetta panna uusiksi, sillä koulutuspolitiikka on nytkin tempoilevaa.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Koulun alku pelottaa aina vähän, vaikka useimmille se merkitsee paluuta turvallisiin arkirutiineihin. Koulussa myös saa kavereita ja oppii uusia asioita. Opettajatkin ovat valtaosin päteviä ja niin innostuneita ammatistaan, etteivät hevin vaihtaisi sitä toiseen, vaikka heidän edunvalvojansa välillä väittää päinvastaista.

Tämänkin lukuvuoden aluksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ muistutti kovista koulutusleikkauksista ja muista opettajiin kohdistuvista paineista. Silti pelottavimmat kauhukuvat kehutun peruskoulumme tilasta maalasi nyt tutkija, joka esitteli televisiossa Suomen Akatemian rahoittamaa uutta syrjäytymisen vastaista Oma linja -ohjelmaa.

Professori Jouni Välijärven puheista (Ylen A-studio 8.8.) saattoi ymmärtää uunituoreen tutkimuksen paljastavan, että peruskoulussa mättää juuri nyt kaikki: tasa-arvo on mennyt, oppimiserot ovat lisääntyneet huomattavasti, syrjäytyminen uhkaa ja lukutaidottomia poikia on kohta armeijan verran etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Oma linja -hanke on kuitenkin vasta virittelyvaiheessa, joten tuloksiakaan ei vielä ole. Niinpä Välijärvikin lähinnä kertasi, miten suomalaisnuoret ovat menestyneet vuosien 2000–2012 Pisa-testeissä. Suuntahan on etenkin vuoden 2006 huipputulosten jälkeen ollut huono, mutta se ei ole uusi asia. Kertaus on toki opintojen äiti, ja Oma linja oli koonnut tutuista tuloksista räväkän ja värikkään infopaketin.

Toimeenkin on ryhdytty huonontuneiden oppimistulosten takia. Edellinen opetusministeri Krista Kiuru (sd) pani pystyyn Tulevaisuuden peruskoulu – uuteen nousuun -hankkeen, johon värvättiin liuta tutkijoita ja poliitikoita. Tuloksena oli laaja raportti, joka tosin päätyi hyllylle hallituksen vaihtuessa.

Oma linja -hanke taas on esimerkki valtion tutkimusrahoituksen uudesta linjasta, jossa tuloksia tai ainakin julkisuutta vaaditaan heti. Näihin yhteiskunnallisia ongelmia ratkoviin tutkimuksiin myönnettiin ensihaussa noin 50 miljoonaa euroa. Oma linja on saanut tähän mennessä liki 2,4 miljoonaa euroa.

Hanke selvittää syrjäytymistä ja nuorisotakuun vaikutuksia, vaikka vastaavia selvityksiä on jo tehty läjäpäin. Uutta on se, että tavoitteena on myös kehittää työkaluja, joiden avulla ehkäistään oppilaiden syrjäytymistä peruskoulun päättövaiheessa. Jo syksyllä interventioita eli väliintuloja on määrä tehdä pääkaupunkiseudun kouluihin, joissa on paljon köyhiä ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Tutkijat eivät halua avata tarkemmin, millaisia nämä satunnaistetut kenttäkokeet ovat.

Opetushallituksenkaan viestintä ei koulujen alkaessa mennyt ihan nappiin, vaikka Opetushallituksella olisi nyt ollut oiva tilaisuus valistaa vanhempia siitä, miten vuosikausia työstetyt uudet opetussuunnitelmat muuttavat koulutyötä. Harva vanhempi tai edes toimittaja tarttuu 500-sivuiseen pumaskaan. Siitä olisikin pitänyt laatia kansanversio tyyliin ”peruskoulu uudistuu”.

Opetushallituksen virkamiehet ovat saaneet vastata lukuisiin kysymyksiin oppilaan osallisuudesta, yksilöllisestä ja monialaisesta oppimisesta, oppiainerajojen ylittämisestä, numeroarvostelun karsinnasta ja vaikka ruotsin opetuksen varhentamisesta, mutta ilosanoma peruskoulun päivityksestä on jäänyt remonttivaateiden alle.

Todellinen huoli on, miten kunnat selviävät edes päivityksistä. Kaikkea ei ole varaa eikä edes tarvetta panna uusiksi, sillä koulutuspolitiikka on nytkin tempoilevaa hallitusten vaihtuessa. Kaikkea ei myöskään voi vierittää koulun tehtäväksi: esimerkiksi lukuharrastusta pitäisi tukea myös kodeissa, eikä se ole edes rahasta kiinni.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat