Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hyvää bisnestä vesirokolla

Vesirokkorokotteen kustannukset ovat paljon pienemmät kuin taudin aiheuttamat menetykset kansantaloudelle.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Kun talouspolitiikassa muutellaan tuloja ja menoja, yksi tärkeä mittausperuste ovat niin sanotut  dynaamiset vaikutukset.

Jos veroja kevennetään, kevennyssumma ei välttämättä ole kokonaan menetettyä rahaa, jos ratkaisu esimerkiksi lisää tehtyjen työtuntien määrää.

Dynaamisten vaikutusten laskeminen ei sovi pedantille. Jälkikäteen tarkastellen näkee, että laskelmat menevät aina enemmän tai vähemmän pieleen.

Valtiovarainministeriön torstaina esittelemissä menoissa on yksi mainio poikkeus, vesirokkorokotus. Vesirokkorokotus otetaan mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan, eli valtio maksaa kulut. Tämä tekee valtion menoihin 4,2 miljoonan euron loven.

Tällä kertaa dynaamisia vaikutuksia ei tarvitse kauan laskea, ja laskelmat ovat harvinaisen pitävät. Lasten vesirokon vuoksi vanhemmat ovat vuosittain poissa töistä lähes 80 000 työpäivää. Menetyksen arvo kansantaloudelle on noin 13,6 miljoonaa euroa. Päälle tulevat sairaanhoidon kulut.

4,2 miljoonan satsaus tuottaa siis hyvin todennäköisesti ainakin 13,6 miljoonan edun. Se on harvinaisen hyvä tuotto nykymaailmassa. Sijoitusten sarjassa sen voisi laskea eettiseksi sijoitukseksi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat