Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Oletko kuullut sosiaalisesta innovaatiosta? Se saattaisi olla avain myös Suomen kasvuun

Pieneen skotlantilaiseen Udnyn kylään rakennettiin asukkaiden voimin tuulimylly, jonka tuotot käytetään kylän kehittämiseen.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Suomi kaipaa kipeästi puhtia talouteen, ja monet odottavat talouden tuottavan tasaisesti jakautuvaa hyvinvointia. Tätä voitaisiin tavoitella sosiaalisilla innovaatioilla.

Sosiaalisissa innovaatioissa kyse ei ole vain teknologisesta kehityksestä vaan siitä, että innovaation hyödyt jakautuvat sosiaalisesti reilulla ja edullisella tavalla.

Sosiaalisen innovaation syntyprosessia havainnollistaa hyvin Skotlannin Aberdeenshiressa sijaitsevaan Udnyn kylään rakennettu yhteisötuulimylly.

Tiivis ryhmä innokkaita kyläläisiä halusi tehdä jotain hyvää muutaman sadan hengen kokoiselle yhteisölle. He hakivat miljoonalainan, rakensivat tuulimyllyn ja perustivat yhdistyksen, joka jakaa sähkön myynnistä saatavat tulot paikallisyhteisölle erilaisiin tarpeisiin.

Myllyprojektin valmistelu alkoi vuonna 2006. Turbiinin käyttöikä on noin 20 vuotta. Myllyn odotetaan tuottavan 4–5 miljoonaa puntaa paikallisyhteisölle.

Tähän mennessä rahoilla on esimerkiksi rakennettu kirjasto ja tuettu kyläkoulua. Kun yhteisön koko on muutama sata henkeä, tuulimyllytuotot ovat merkittäviä yhteisön kehitykselle.

Udnyn tapaus osoittaa, ettei sosiaalinen innovaatio ole vain yksi piste ajassa vaan jatkuvasti eteenpäin rullaava prosessi. Turbiinin rakentaminen ideasta sähköntuotantoon kesti viisi vuotta, ja työ jatkuu: nyt kehitetään edelleen mallia, jolla ylijäämää jaetaan kylän tarpeisiin.

Mikä sitten selittää tällaista menestystarinaa? Innovaatioista ei automaattisesti tule sosiaalisia. Voiko samankaltaisen kehityksen toistaa muualla?

Udnyn myllyprojektin hedelmällisiä tuloksia selittää se, että mukana oli monenlaisia, eri aloja edustavia asiantuntijoita. Ydinryhmän aktiivisimmissa jäsenissä oli talousasioiden osaajia, joita tarvittiin neuvoteltaessa lainaa pankin kanssa. Myös kokemus rakennusprojekteista ja johtajuudesta oli tärkeää.

Mukana oli jäsen, jolla oli kokemusta vuorovaikutuksesta sidosryhmien kanssa. Eräs ryhmän jäsen tunsi säädökset sekä kannustin- ja tukiverkoston. Ilman tukia myllyä ei olisi saatu rakennettua. Ryhmässä oli myös kaavoituksen asiantuntija, mikä sujuvoitti projektia.

Erilaisten asiantuntijuuksien yhdistämistä voidaan tukea. Esimerkiksi erilaiset innovaatioalustat, jotka tuovat yhteen yrityksiä, tieteilijöitä ja asiantuntijoita, voivat oppia tästä paljon. Ei riitä, että yritykset osaavat kehittää uusia teknisiä kapistuksia, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta. Innovaatioalustojen pitäisikin pohjautua monitieteelliseen osaamiseen.

Udnyn myllyprojektin onnistumista selittävät myös ydinryhmän pitkäjänteisyys sekä into ja halu auttaa omaa yhteisöään. Udnyn esimerkki osoittaa tällaisen innon nousevan siitä, että ryhmän jäsenet tuntevat kuuluvansa yhteisöön ja pitävät yhteisön hyvinvointia tärkeänä.

Poliittisella ja taloudellisella ohjauksella on vaikea synnyttää aitoa innostusta. Se voi kuitenkin tukea, ruokkia ja ylläpitää olemassa olevaa intoa. Vastuuta oman yhteisön kehityksestä voidaan tukea sitouttamalla jäsenet osaksi yhteisöä.

Tuulimyllyaktiiveilla oli yksi visio, yksi tavoite, yksi yhteisö ja vahva halu viedä asiaa eteenpäin. Yhteisiä visioita voi syntyä itsestään, mutta niitä voi myös tukea esimerkiksi strategiatyöllä tai tulevaisuustyöpajoilla. Yhteinen tulevaisuudenkuva voi synnyttää innostuksen jaetun tavoitteen saavuttamiseksi.

Sosiaaliset innovaatiot voidaan ottaa yhteisössä myönteisemmin vastaan kuin ne innovaatiot, joista uupuu sosiaalinen ulottuvuus. Suomessa ja maailmalla tuulipuistot kohtaavat paitsi innostusta uusiutuvien energianlähteiden kehittämisestä myös asukkaiden vastustusta maisemahaittojen vuoksi.

Udnyn mylly ei ollut poikkeus: sekin kohtasi vastustusta. Myllyryhmä oli kuitenkin joustava ratkaisuissaan ja siirsi suunnitellun turbiinin paikkaa etupihoille näkyvältä kukkulalta toiselle minimoidakseen maisemahaitat.

Udnyn turbiini täydentää heilimöivien laidunmaiden ilmettä eettisellä tavalla ja luo samalla kestävää hyvinvointia. Sosiaalista innovaatiota kuvaakin hyvin se, että projekti voidaan toteuttaa myös omalla takapihalla.

Simo Sarkki

Kirjoittaja on ympäristöhallinnan antropologian dosentti Oulun yliopistossa ja tutkija EU:n Horisontti 2020 SIMRA -projektissa (Social Innovations in Marginal Rural Areas).

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat