Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yksityisen ja julkisen raja liikkuu tarpeen mukaan

Yliopistolakia säädettäessä valtiovarainministeriö tähdensi eduskunnalle, että yliopistoja ei pidä kohdella julkisyhteisöinä. Tämän vuoden budjettiehdotuksessa kanta tuntuu olevan päinvastainen.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Kevätkesällä lopulta kokoon kasatun kilpailukykysopimuksen tarkoituksena oli lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Yksi tärkeä keino oli työnantajien kulutaakan keventäminen siirtämällä osa palkan sivukuluista työntekijöille.

Työntekijöiden työeläkemaksu nousee vuosina 2017–2020 saman verran kuin työnantajilla laskee. Samoin käy työttömyysvakuutusmaksulle. Myös työnantajan sosiaaliturvamaksuun on luvassa alennusta.

Julkista ja yksityistä sektoria sopimus ei kuitenkaan kohdellut yhtäläisesti: julkisella sektorilla lomarahat pienenevät 30 prosentilla vuosina 2017–2019.

Kun vuoden 2010 alussa voimaan tullutta yliopistolakia käsiteltiin eduskunnassa, valtiovarainministeriö antoi lausunnon yliopistojen verokohtelusta. Yliopistot eivät ole enää osa valtiota, eikä niitä pidä kohdella julkisyhteisöinä verotuksessa. Myöhemmin valtio linjasi, että ammattikorkeakouluista täytyy tehdä osakeyhtiöitä.

Vielä kilpailukykysopimusta solmittaessa yliopistot ja ammattikorkeakoulut luulivat tietävänsä paikkansa, koska lomarahojen leikkauskaan ei koskenut niitä. Viime viikolla tuli toista tietoa, kun valtiovarainministeriö julkisti oman budjettiesityksensä. Siinä sivukulujen pienentämisestä tuleva hyöty leikattiin pois valtion kassaa paikkaamaan. Yliopistojen laskelmista katosi 13,9 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluilta 6,9 miljoonaa euroa. Tyrmistys oli laajaa.

Kulissien takana viestittiin, että valtio kustantaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan lähes kokonaan, eikä niitä voi verrata yksityisiin vientimarkkinoilla kilpaileviin konepajoihin. Siksi sivukuluista säästyvä raha kuuluu valtiolle.

Sekoilu osoittaa, että valtiovarainministeriössä julkisen ja yksityisen raja ilmeisesti vaihtelee sen mukaan, mikä vaikutus sillä on valtion budjettiin.

Samalla paljastuu kuitenkin Suomessa vallitsevan talouspoliittisen ajattelun vanhakantaisuus. Sen mukaan konepaja kilpailee mutta yliopistot ja ammattikorkeakoulut eivät. Kasvua siis luodaan tavaroita valmistamalla mutta ei tutkimuksella eikä koulutuksella.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat