Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pitäisikö pienet palkat hyväksyä?

Työn polarisoituminen korkean ja matalan tuottavuuden töihin jatkuu.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
Martti Kainulainen / Lehtikuva
Talouden muutos on ajanut monen tilanteeseen, jossa vaihtoehtoina ovat työttömyys tai pieni palkka. Palkkaerojen kasvun ei kuitenkaan pidä antaa automaattisesti johtaa tuloerojen kasvuun.
Talouden muutos on ajanut monen tilanteeseen, jossa vaihtoehtoina ovat työttömyys tai pieni palkka. Palkkaerojen kasvun ei kuitenkaan pidä antaa automaattisesti johtaa tuloerojen kasvuun. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Hallituksen budjettineuvottelujen alla on vilkastunut keskustelu työllisyyden lisäämisestä. Työpaikkojen lisääntyminen on avaintekijä koko julkisen talouden kuntouttamisessa. Niin kauan kuin talouskasvu on heikkoa, työpaikkojakaan ei oletettavasti synny niin paljon, että työttömyysaste kääntyisi selvään laskuun.

Hallituksen tavoitteena on 110 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana. Kilpailukykysopimus saattaa täyttää tavoitteesta merkittävän osan. Yhä useampi talousviisas on kuitenkin alkanut epäillä, toteutuuko hallituksen työllisyystavoite. Paljon toivoa pantiin paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämiseen, mutta hanke jäi puolitiehen.

Mikäli talous ei lähde kunnolla kasvuun eivätkä työelämän joustotkaan sanottavasti lisäänny, pitää etsiä muita keinoja. Hallituksen keinovalikoimaan on tähän mennessä listattu muun muassa määräaikaisten työsopimusten helpottaminen, koeaikojen pidentäminen ja irtisanottujen takaisinottovelvoitteen lyhentäminen. Myös ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kesto lyhenee ensi vuoden alussa.

Lisää keinoja on luvassa virkamiestyöryhmältä, jonka ehdotuksiin hallitus tutustui eilen torstaina. Tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvun pysäyttäminen. Ryhmästä tihkuneiden tietojen mukaan muun muassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastettaisiin, eikä pitkäaikaistyöttömälle tarvitsisi maksaa täyttä työehtosopimuksen palkkaa (HS 18.8.).

Ehdotuksista moni on todennäköisesti palkansaajajärjestöille vastenmielinen. Kaiken varalta työmarkkinajärjestöt kirjasivat keväällä kilpailukykysopimukseen vaatimuksen, että hallitus valmistelee työelämän lakeihin ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan mahdollisesti tehtävät muutokset kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Hallituksen ja palkansaajajärjestöjen välit menivät talven aikana niin kireiksi, että hallitus tuskin haluaa varta vasten ärsyttää palkansaajia, varsinkin kun ensi keväänä on edessä kuntavaalit.

Työllisyyskeskusteluun on osallistunut myös valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki. Hän sanoi HS:n haastattelussa (10.8.), että Suomessakin pitäisi vain hyväksyä palkkaerojen kasvu, jotta työllisyysaste saataisiin kohoamaan. Palkkaerojen kasvu on yleinen trendi maailmalla ja yksi syy siihen, miksi Ruotsissa ja Tanskassa on niin paljon korkeampi työllisyysaste kuin Suomessa.

Ainakaan SAK:ssa ei innostuta pienipalkkaisen työn lisäämisestä. Järjestön vanha periaate on ollut, että työstä saatavalla palkalla on kyettävä elämään. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi alkuviikosta SAK:n työmarkkinaseminaarissa, ettei SAK halua Suomeen mallia, jossa palkkaa jatketaan sosiaaliturvalla.

SAK itse kuitenkin ehdottaa mallia, jossa soviteltua päivärahaa voisi saada myös kokoaikatyössä. Sen toivotaan kannustavan ottamaan vastaan työtä, jossa palkka on selvästi entistä palkkaa pienempi.

Pienten palkkojen ja sosiaaliturvan yhdistelmä voi kuitenkin toteutua. Mutta palkkaerojen kasvamisen ei tarvitse välttämättä tarkoittaa – eikä se saisi tarkoittaa – tuloerojen kasvua.

Työn polarisoituminen korkean ja matalan tuottavuuden töihin jatkuu. Suomi on kansainvälisesti erittäin korkean elintason ja sitä myöten korkeiden elinkustannusten maa. Suomessa jää paljon työtä tyystin tekemättä, koska työstä ei voida maksaa sellaista palkkaa, jolla kykenisi tulemaan toimeen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat