Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Eurooppa voi yhä löytää yhteisen sävelen

EU:lla on nyt paremmat mahdollisuudet toimia kuin koskaan ennen. Unionin on vain uskottava itseensä.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

EU-eroa puoltanut Britannian kansanäänestys ja monet marginaalisemmat hajottavat ilmiöt ovat luoneet käsitystä, jonka mukaan Euroopan unioni ei olisi enää toimintakykyinen.

Tuo käsitys on väärä. Euroopan unionilla on nykyisin paremmat juridiset ja materiaaliset mahdollisuudet toimia kuin koskaan ennen. Unionin on vain uskottava itseensä.

Monissa maissa päätään nostavat populistiset puolueet, jotka haluavat luopua Euroopan yhdentymisen tavoitteesta ja kannattavat paluuta kansallisvaltiokeskeiseen toimintamalliin. Britannian vetäytyminen yhteisen Euroopan ajatuksesta ja yhteiseltä eurooppalaiselta tieltä ei ole Euroopan unionin loppu.

Monissa maissa toteutetut terrori-iskut Euroopan sydämeen ovat selvä osoitus siitä, etteivät pelkästään kansalliset toimet riitä ratkaisemaan ongelmia.

Mikään Euroopan valtio ei kykene yksin vastaamaan maanosaan saapuvien pakolaisvirtojen aiheuttamiin haasteisiin, kansainvälisen terrorismin uhkaan tai konflikteihin, jotka aiheuttavat epävakautta ja inhimillistä kärsimystä Euroopan lähialueilla. Ei myöskään Britannia.

Eurooppalaisittain organisoitu ja vahvoin toimivaltuuksin varustettu raja- ja rannikkovartiosto on yksi koko maanosaa palveleva ratkaisu. Euroopan ulkorajojen ja koko unionin turvaaminen ei enää voi olla vain kansallisten, usein ylityöllistettyjen viranomaisten varassa.

EU:n ja Turkin maaliskuussa solmima sopimus on todiste siitä, että vain toimiessaan yhdessä EU voi uskottavasti etsiä ratkaisuja naapurustonsa tärkeimpien maiden kanssa. Lisätoimia tarvitaan silti, eikä sopimusten pidä mahdollistaa sitä, että EU:ta kiristetään.

Turvapaikanhakijoiden jakamiseksi EU-maihin on luotava toimiva järjestelmä, joka ottaa huomioon sekä eri jäsenmaiden taloudellisen menestyksen ja vastaanottokyvyn että kulttuuriset näkökohdat.

Pakolaisia koskevien periaatteiden, velvollisuuksien ja sääntöjen on oltava samat kaikkialla Euroopassa. Eurooppalaista turvapaikanhakujärjestelmää on kehitettävä edelleen. Pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset työllistävät viranomaisia vielä pitkään, Syyrian konfliktin tulevista käänteistä riippumatta.

Euroopan onkin aktiivisesti etsittävä ratkaisuja pakolaisia tuottavien hauraiden valtioiden ongelmiin ja tuettava talouskehitystä niissä maissa, jotka uhkaavat pudota kyydistä.

Lähialueiden moninaiset kriisit havainnollistavat, että EU:n on vastedes kyettävä puhumaan ulkopolitiikassaan yhdellä äänellä ja huolehdittava sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudestaan. Tarvitaan kunnianhimoinen eurooppalainen turvallisuusstrategia, joka esittää vision Euroopan roolista maailmassa.

Euroopan valtioiden kansallisten asevoimien yhteensovittamisessa on otettava konkreettisia edistysaskeleita. Tavoitteena tulee olla sotilaallisen yhteistoimintakyvyn vahvistaminen. Tämä on järkevää sekä taloudellisesta näkökulmasta että kohtaamamme uhat huomioon ottaen. Euroopan tulee ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Emme voi jättäytyä Yhdysvaltojen tuen varaan.

Kansalaiset odottavat oikeutetusti, että EU toimii aiempaa nopeammin ja joustavammin. Meidän on vahvistettava EU:n päätöksentekokykyä lisäämällä enemmistöpäätösten käyttöä etenkin turvallisuuspolitiikassa. Vain siten EU voi toimia kokonaisuudessaan tehokkaammin ilman, että sen tarvitsee aina nojautua ”halukkaiden koalitioihin”.

EU ei voi tyytyä vain reagoimaan kriiseihin. Unionin on pyrittävä ohjaamaan globaalia kehityskulkua ja osoitettava johtajuutta omalla lähialueellaan.

Britannian kansanäänestys osoitti, että määrätietoisesti toimien ja suoranaisia valheitakin käyttäen Euroopan vastustajat voivat voittaa Euroopan ponnettomat puolustajat. EU:n saavutukset on tuotava paremmin esille, ja meidän on voimallisesti puututtava vääriin väitteisiin.

Euroopan unionissa meitä yhdistävät ihmisarvo, vapaus, demokratia, oikeus ja rauha.

Marginaali-ilmiöistä huolimatta poliittisten johtajiemme tulee työskennellä sen eteen, että eurooppalaisesta yhteisöstä tulee taas toimintakykyisempi. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta Eurooppa pystyy siihen.

Hans-Gert Pöttering ja Ilkka Suominen

Pöttering oli Euroopan parlamentin konservatiiviryhmän (EPP-ED) puheenjohtaja vuosina 1999–2007 ja Suominen varapuheenjohtaja vuosina 1999–2004.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat