Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kriisit ja uhat palauttivat diplomatian juurilleen

Suurlähettiläspäivien puheissa turvallisuuspolitiikka palasi diplomatian pääaiheeksi.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Viime vuosikymmeninä diplomatian perinteisin tehtävä eli sodan estäminen ei vaikuttanut ajankohtaiselta Euroopassa. Talous- ja kulttuurisuhteiden edistäminen nostettiin sen rinnalle ja jopa edelle.

Erityisesti kalliina pidettyjen suurlähetystöjen merkitys kyseenalaistettiin, kun valtavat tietomäärät leviävät esteittä ja ihmisten siirtyminen mantereelta toiselle mitataan tunneissa eikä viikoissa. Suomi on useiden muiden maiden tavoin ehtinyt karsia edustustoverkostoaan osana julkisen talouden säästöjä.

Maanantaina Helsingissä alkaneilla suurlähettiläspäivillä kerrottiin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, että nyt edustustoverkostoa taas vahvistetaan, vaikkakin aika vaatimattomasti. Suomella on maailmalla 89 edustustoa.

Viime vuosien kansainväliset kriisit ovat nostaneet perinteisen diplomatian merkitystä. Turvallisuuspolitiikka on taas diplomatian tärkein alue, ja se kuului myös puheissa edustustojen päälliköille. Talousdiplomatian tai kulttuuriviennin merkitys ei ole vähentynyt, mutta poliittiset konfliktit nousevat muun edelle.

Ulkoministeri Timo Soini (ps) sanoi lähettiläille puhuessaan, että Eurooppaa ympäröi muotoaan muuttavien konfliktien ja epävakauden supistuva kehä. Toisin sanoin konfliktit ovat arvaamattomia, niitä on paljon ja niiden vaikutukset ulottuvat Suomeen.

Käsitys rauhan ajasta Euroopassa oli särkynyt jo, kun suurlähettiläät olivat koolla kaksi vuotta sitten. Ukrainassa oli jo koettu Venäjän sotatoimia.

Viime vuonna myös pakolaiskriisi oli jo nousussa. Tänä vuonna listaa pidentävät Venäjän osallistuminen Syyrian sotaan, lisääntyneet terrori-iskut, brexit ja viimeksi Turkin kaappausyritys. Useimmat edellisvuosien kriiseistä jatkuvat.

Suomen kaltaiselle pienelle maalle diplomatia on aivan erityisen tärkeä väline, eikä vähiten siksi, että naapurimaa Venäjä on osallinen monissa kriiseistä.

Toinen Suomen erityispiirre on, että ulkopolitiikkaa tekevät sekä presidentti että valtioneuvosto.

Yhteistoiminta on esillä suurlähettiläspäivillä tiistaina, kun puhujana on presidentti Sauli Niinistö.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat