Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Palveluviennistä on monta totuutta

Toinen tilasto sanoo, että palveluvienti kasvaa. Toinen, että ei kasva.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
Mika Ranta
Tavaroiden viennin suuruutta voi arvioida vaikkapa laskemalla konttien määrää Vuosaaren satamassa. Palveluja voidaan viedä esimerkiksi internetin kautta.
Tavaroiden viennin suuruutta voi arvioida vaikkapa laskemalla konttien määrää Vuosaaren satamassa. Palveluja voidaan viedä esimerkiksi internetin kautta. Kuva: Mika Ranta

Parin viime vuoden aikana on toisteltu väitettä, että Suomi tekee suurta rakennemuutosta. Hevosen kokoisia investointituotteita vievä maa on kuulemma muuttumassa nopeasti palvelu- ja palveluvientimaaksi. Tätä väitettä on kuitenkin vaikea todentaa tilastoista.

Nordean mukaan palveluiden vienti kasvoi jyrkästi vuoden 2006 puolivälistä vuoden 2008 alkupuolelle. Sen jälkeen arvo on heilahdellut mutta ei ole ylittänyt tuon vuoden tasoa.

Tilastokeskuksen mukaan palveluvienti kääntyi jyrkkään nousuun vuonna 2015. Palveluja vietiin 17 miljardin euron arvosta, lisäystä vuodessa 15 prosenttia. Etenkin tietotekniikkapalvelujen vienti on kasvanut vahvasti.

Palvelujen vientiä on hankala mitata. Tulos riippuu täysin siitä, mitä mitattavaksi kohteeksi – ”palveluksi” – otetaan. Tilastokeskuksellakin on kaksi tapaa: yksi perustuu palvelujen vienti -tilastoon ja toinen kansantalouden tilinpito -tilastoon. Nordea käyttää jälkimmäistä.

Lopputuloksessa on eroa, sillä seurantakohdekaan ei ole ihan sama. Tilinpidon pohjalta saatu tulos on kattavampi. Se sisältää myös liikenne- ja matkailupalvelut, toisin kuin palveluiden vienti -tilasto. Tilinpito kertoo, että vuonna 2015 palvelujen vienti kyllä kasvoi hieman vuotta aiemmasta, mutta mitään merkittävää muutosta ei tosiaan ole tapahtunut vuoden 2008 jälkeen. Liikenne- ja matkailupalveluiden vienti on ilmeisesti laskenut samaan aikaan kun muiden palveluiden vienti on kasvanut.

Palvelujen yleinen kasvu voi lisäksi olla kansantalouden kannalta siirtelyä taskusta toiseen, ei mitään uutta lisäystä. Moni palveluyritys kasvaa sen vuoksi, että yritykset ovat säästötalkoissaan viime vuosina ulkoistaneet toimintojaan.

Jos konepajalla on ollut oma palkanlaskija ja pari ihmistä suunnittelupuolella, heidän työnsä arvo on mennyt konepajan piikkiin. Jos nämä toiminnot myydään ulkopuoliselle yrittäjälle, arvo vain siirtyy teollisuusyritykseltä palveluyritykselle.

Palvelujen vientiäkään ei ole helppo mitata. Jos imatralainen yksityissairaala myy tekonivelleikkauksen venäläiselle, vientiähän se on. Terveyspalveluviennin tietoja ei oteta vientitilastoihin, koska tietojen käyttö voi rikkoa yksityisyyden suojaa.

Palveluvienti on lisäksi suurelta osin yritysten sisäistä kauppaa. Suomalainen yritys tekee koneen, myy sen Saksaan ja hoitaa myöhemmin sen huollon Suomessa suunnitellulla osalla. Tapahtuiko palveluvientiä vai ei?

Voi riippua yrityksen rakenteesta, kirjautuuko huolto ulkomaiselle tytäryhtiölle vai pääkonttorin palveluvienniksi. Yritysten sisäistä palvelujen siirtelyä on hankala seurata, koska siirtyvien palveluiden hinnat voivat olla yrityksen itsensä määrittelemiä eivätkä avoimia ulkopuolisille.

Kansantaloudelle palveluviennin lisäys olisi hyväksi. Vientiin menevästä palvelusta jää kotimaahan suurempi arvonlisäys kuin vientitavarasta. Tavarassa on usein mukana reipas annos välituotteiden – esimerkiksi muualta tuotujen raaka-aineiden – arvoa. Palvelu on suurelta osin kotimaista työtä.

Palvelujen ja palveluviennin mittaamisen hankaluus ei ole akateeminen ongelma. Kun Suomen taloutta viritetään talouspolitiikan ratkaisuilla tai työmarkkinoilla tehtävillä päätöksillä, olisi hyvä tietää, onko todella menossa jonkinlainen rakennemuutos, jossa Suomi muuttuu yhä enemmän palvelu- ja palveluvientiyhteiskunnaksi.

Se olisi hyvä tietää tehtäessä päätöksiä siitä, mitkä vientialat tulevaisuudessa määrittelevät palkkalinjaa. Tarkempi käsitys palveluviennistä voisi ilahduttaa niitäkin, jotka yrittävät määritellä Suomen vientituotteiden kilpailukykyä tarkemmin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat