Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Britannian EU-ero huolestuttaa Kiinassa

Kiinan julkisessa diplomatiassa brexitiä on käytetty varoittavana esimerkkinä demokratian vioista.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Kansainväliset arviot Britannian EU-äänestyksen tuloksen merkityksestä Kiinalle ovat vaihdelleet: äänestystuloksen on sanottu olevan kaikkea suuresta voitosta kamalaan tappioon. Kiinalaiset itse ovat reagoineet Britannian EU-eroon eli brexitiin kaksijakoisesti.

Johtavat kiinalaiset poliitikot pidättäytyvät kommentoimasta painokkaasti muiden maiden sisäisiä asioita ja toivovat vastavuoroista huomaavaisuutta Kiinan ilmeisiä ongelmia kohtaan. Brexit on kuitenkin tarjonnut kiinalaisille mahdollisuuden arvostella julkisesti läntistä demokratiaa.

Vaikka poliittinen eliitti on esittänyt maltillisia lausuntoja, tutkijoiden, journalistien ja alempien poliitikkojen kritiikkiä on kanavoitu valtion medioihin. Britannian EU-kansanäänestyksen mahdollistanutta demokratiaa on kuvailtu muun muassa populismin ja nationalismin kidnappaamaksi, katastrofiksi, tragediaksi ja peliksi.

Kriittisimmissä lausunnoissa läntistä demokratiaa on moitittu naurettavaksi. Britannian EU-äänestyksessä neljän prosentin marginaali päätti kuudentoista miljoonan ihmisen tahdon vastaisesti.

Demokratian tiliin on laskettu myös republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin Yhdysvalloissa saama suosio, jota kiinalaisten on ollut vaikea ymmärtää.

Kiinan ja EU:n kauppasuhteet vaikuttavat kommentteihin. EU on ollut Kiinalle maan talouskasvun avainalueita. Kiinan vienti unioniin on kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Kiinan kokonaisvienti EU:n alueelle oli vuonna 2015 arvoltaan noin 350 miljardia euroa. Noin 20 prosenttia viennistä suuntautui Britanniaan.

Osaksi tästä syystä Kiinan ja Britannian välit ovat viime vuosina parantuneet. Molemmin puolin on puhuttu ”kultaisesta vuosikymmenestä”. Kolonialismin ja oopiumisotien aikakaudelta periytyvät rasitteet ovat menettäneet merkitystään.

Suhteiden lämmetessä Britannia on edistänyt Kiinan-kauppaa Euroopan unionin sisällä. EU on muun muassa pyrkinyt korottamaan valtion tukeman kiinalaisen halpateräksen tullimaksuja, mitä Britannia on vastustanut. Elokuun alussa EU-komissio nosti kiinalaisten terästuotteiden tulleja. Britannian poistuessa EU-päätöksenteosta Kiinan ja unionin kauppasuhteet tuskin helpottuvat.

Samaan aikaan Kiinan oma talouskasvu on taantunut. Autoritaarinen kommunistinen puolue on rakentanut legitimiteettiään keskiluokan taloudellisen hyvinvoinnin varaan. Nyt tämä perusta näyttää heikkenevän.

Kiinalaisten vaikuttajien voimakas retoriikka vihjaa, että kommunistinen puolue on huolissaan sekä legitimiteettinsä vähenemisestä talouskasvun hiipuessa että Kiinan vaikutusvallan pienentymisestä EU:ssa brexitin seurauksena. Kieli poskessa puhutaan Kiinan ”chexitistä”. Nähtäväksi jää, heikentävätkö huonontuneet talousnäkymät tavallisten kiinalaisten tukea kommunistisen puolueen diktatuurille.

On mahdollista muttei todennäköistä, että miellyttääkseen EU:ta Kiina vapauttaa omia markkinoitaan, tekee ihmisoikeuspolitiikassa myönnytyksiä ja edistää demokratiakehitystään. Nykyistä yhtenäisemmällä ja tiiviimmällä EU:lla, jossa Britannia ei ole jäsen, voi olla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa Kiinan yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tähän viittaavia kannanottoja on jo kuultu esimerkiksi Saksasta.

Britannian EU-ero voi vaikeuttaa brittien mahdollisuuksia vaikuttaa erityishallintoalue Hongkongin asemaan. Kiina on viime vuosina tiukentanut otettaan Hongkongista. Ihmisoikeuskysymykset eivät ole merkittävästi liikuttaneet brittihallintoa: uudella ”kultaisella vuosikymmenellä” taloudellinen agenda on saanut etusijan .

Kiinalaisen eliitin luottamus omaan poliittiseen järjestelmäänsä on brexitin seurauksena vahvistunut – ainakin retoriikan saralla.

Samalla kun Kiinan eliitti nyt puhuu länsimaisesta demokratiasta naurettavana tragediana, monet kommunistisen puolueen määräykset näyttävät vähintään yhtä naurettavilta.

Diktatuurin riemuvoittona voidaan pitää Kiinan tuoretta hedelmädirektiiviä. Sen nojalla kiellettiin sosiaalisessa mediassa levinneet videot, joilla nuoret naiset söivät banaaneja.

Jukka Aukia

Kirjoittaja on tutkija Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuslaitoksella. Hänen pian valmistuva väitöskirjansa käsittelee Kiinan julkista diplomatiaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat