Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hybridisota on ontto muotisana

Venäjä puhuu itse strategisesta pelotteesta, joka kattaa keinot ydinaseista kiusaamiseen eikä erottele sodan ja rauhan välillä.

Pääkirjoitus
 
Kari Huhta Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja.

Hybridisodasta on tullut niin epäselvä käsite, että sen vakiintumista lännen kuvaukseksi Venäjän toiminnasta voisi pitää osana Venäjän hybridisotaa, jos sanaa nyt kuitenkin vielä kerran käyttää.

Venäjän politiikan ja asevoimien sanastossa termiä ei käytetä – paitsi hieman pilkalliseen sävyyn kuvattaessa lännen käsitystä Venäjän toiminnasta.

Venäjällä on käytössä paljon järeämpi käsite: strateginen pelote tai hienommin sanottuna strateginen deterrenssi.

Strateginen pelote kattaa vaikuttamisen keinot strategisista ydinaseista alkaen. Mukaan mahtuvat kaikki kuviteltavissa olevat hybridisodan välineet, varmasti koulukiusaamista myöten.

Hybridisodan käsitettä on arvosteltu tänä vuonna rankasti muun muassa Hanna Smithin ja Bettina Renzin Aleksanteri-instituutille kirjoittamassa artikkelissa sekä norjalaisen tutkijan Kristin Ven Bruusgaardin kirjoituksessa tutkimuslaitos IISS:n Survival-julkaisusarjassa.

Hybridisodasta alettiin puhua sen jälkeen, kun Venäjä käytti propagandaa ja sotilaallisia keinoja Krimin niemimaan miehittämiseen maaliskuussa 2014. Sittemmin termi on Smithin ja Renzin mukaan muuttunut sotilaskäsitteestä näennäisteoriaksi, joka on hyödytön sekä analyysin välineenä että Venäjän aikeiden tai voimavarojen arvioinnissa.

Strateginen pelote sen sijaan on Bruusgaardin siteeraaman Venäjän puolustusministeriön sotilassanakirjan mukaan ”koordinoitu järjestelmä sotilaallisia ja ei-sotilaallisia toimia toteutettuina peräkkäin tai samanaikaisesti. – – Strategisen deterrenssin keinoja käytetään jatkuvasti sekä rauhan että sodan aikana.”

Pelote on venäjäksi laaja käsite, joka ei ole vain puolustuksellinen. Se kattaa myös pakottamisen ja patoamisen. Määritelmän mukaisesti Venäjä käyttää pelotettaan koko ajan ja kaikkialla.

Pelotteen muotoilu jatkuu. Ajoittain julkisuuteen tulee pelottavia yksityiskohtia, kuten ajatus tavanomaisen konfliktin hidastamisesta ydinaseilla. Sellainen oli toisaalta mahdollista myös vuodelta 2000 peräisin olevan ydinasedoktriinin mukaan.

Onko tällaisen pelotekäsitteen tutkiminen sitten kannattavampaa kuin hybridisodan hokeminen?

Sotilaallisen turvallisuuden selittäminen laajana kokonaisuutena ei ole venäläinen keksintö. Voi kuitenkin olla hyödyllistä ymmärtää, mitä venäläiset tarkoittavat ja aikovat, kun he puhuvat strategisesta pelotteestaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat