Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

16-vuotiaana ollaan isojen asioiden äärellä: Kannattaako mennä juhliin, jos ei halua juoda alkoholia?

Yläkoulun jälkeen määrittyy suhde alkoholiin. Vanhemmilla on tässä sivurooli.

Pääkirjoitus
 
Ari Kinnari Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n kuvasta ja designista vastaava toimituspäällikkö.

Lapsi pohti, kannattaako mennä bileisiin, jos ei halua juoda alkoholia. Edessä oli lukion ykkösluokkalaisten tervetuliaisjuhla. Puhe ei ollut koulun päivänöyryytyksestä, vaan illan valvomattomasta kokoontumisesta puistossa, jossa kaikki kuulemma ryyppäävät.

Tuumimme, että paikalle kannattaa mennä jo yhteisöllisyydenkin takia ja tulla pois, jos meno ei miellytä. Todennäköisesti bileissä väki käyttäytyy kuten aikuistenkin juhlissa. Pieni ääripää vetää överit, osa ottaa kohtuullisesti ja osa ei juo. Hauskaa voi pitää ilman viinaakin.

16-vuotiaana ollaan isojen asioiden äärellä. Uusi oppilaitos, uudet kaverit, uusi minä. Millainen tyyppi on uusi minä, juoko se? Juotavaahan saa, jos haluaa – on aina saanut.

Oma 1960-luvun lopussa syntynyt ikäluokkani aloitti nuorten juomisbuumin. Vuodesta 1977 lähtien 12–18-vuotiaille tehdyn terveystutkimuksen mukaan nuorten alkoholinkäyttö alkoi kasvaa rajusti 1980-luvun puolivälissä ja pysyi suurena aina vuosituhannen vaihteeseen saakka. Ja kun muistia oikein pinnistelee, niin aika useinhan siellä apina-Datsunin jalkatilassa pullot kilisivät.

Trendi on kääntynyt vasta hiljattain. 2010-luvulla nuorten alkoholinkulutus on laskenut. Raittiita on nyt enemmän kuin koskaan tutkimusvuosina. Humalahakuinen juominen ei ole kovin suosittua.

Suunta on hyvä. Pitäiskö siis ikäluokalleni ja 1970-luvulla syntyneille myöntää kansanterveystyön ansiomitali onnistuneesta vanhemmuudesta. Ehkäpä, mutta asennemuutos on saattanut syntyä myös antamastamme huonosta esimerkistä – ei niinkään fiksusta kasvatuksesta.

Viime vuonna Suomessa juotiin viinaa sataprosenttisena alkoholina 10,8 litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. Pientä vähennystä siinäkin. Laskusuunnasta huolimatta Suomi on edelleen alkoholin marinoima maa, ja juomattomuutta pitää selitellä.

Alkoholin juominen tai juomatta jättäminen on aina yksilön oma valinta. Vanhempien ohjeet lapsilleen vaikuttavat vähemmän kuin haluamme uskoa. Tunnen raittiita vanhempia, joiden lapset ovat narahtaneet alkoholista ja toisaalta taas melko reippaasti juovia, joiden lapset ovat valinneet raittiuden.

Ystävät ohjaavat enemmän juomista kuin isä ja äiti. Alkoholi on lähtökohtaisesti pahaa, ja sen juomista pitää harjoitella. Harva siihen yksin ryhtyy. Kaveripiiri joko työntää pullon käteen tai kannustaa olemaan ilman.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat