Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hallituksen veroale kasvanee vielä lisää

Kilpailukykysopimuksen kattavuus ylittänee hallituksen vaatimat 90 prosenttia.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
Leif Rosas
Hallituksen työelämäkysymysten avainministerit olivat mukana, kun kilpailukykysopimus allekirjoitettiin kesäkuussa pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa.
Hallituksen työelämäkysymysten avainministerit olivat mukana, kun kilpailukykysopimus allekirjoitettiin kesäkuussa pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa. Kuva: Leif Rosas

Hallituksen palkansaajille lupaama veroale näyttää paisuvan ylimmälle portaalle eli 515 miljoonaan euroon. Asia käytännössä varmistui, kun rakennusala ilmoitti torstai-iltana, että se on saanut aikaan kilpailukykysopimuksen mukaisen ratkaisun. Alan nykyisiä sopimuksia jatketaan vuoden 2018 puolelle ilman palkankorotuksia.

Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä rakennusalaa ei pidä laskea mukaan, koska alalle solmittu sopimus ei ole EK:n mielestä kilpailukykysopimuksen mukainen. Rakennusalan sopimus ei lisää työaikaa ilman lisäpalkkaa, kuten kilpailukykysopimuksessa sovittiin.

On tosin epätodennäköistä, että hallitus toteaa kilpailukykysopimuksen kattavuuden jääneen vajaaksi. Jos täpärälle menee, hallitus varmasti toteaa, että tämä riittää suurimpaan luvattuun veronkevennykseen. Kattavuuden laskee kuitenkin EK.

EK:n vastustusta voi pitää neuvottelutaktiikkana: perjantaina ict-alan neuvottelut olivat vielä kesken. On todennäköistä, että silläkin alalla päästään maaliin ensi viikon budjettineuvotteluihin mennessä.

Apteekkialalla ja rahoitusalalla on neuvottelutulos olemassa. Apteekkialan työnantaja- ja palkansaajaliitot hyväksyivät jo sopimukset, ja samaa odoteltiin perjantaina rahoitusalan liitoilta. Olisi ihme, jos neuvottelutulos hylättäisiin liittojen hallinnossa.

Mikäli ict-alalle saadaan sopimus ennen hallituksen budjettineuvotteluja ja rahoitusalan neuvottelutulos hyväksytään alan liittojen hallituksissa, kilpailukykysopimuksen kattavuus ylittänee 90 prosenttia ilman rakennusalaakin.

Korkea sopimisaste osoittaa, että hallituksen kolmiportainen porkkana veroalesta toimi juuri niin kuin pitikin. Se kannusti sopimuksesta ulkona olevia liittoja tulemaan mukaan. Tuskin mikään liitto sen enempää palkansaaja- kuin työnantajapuolellakaan haluaa niskoilleen syyn, että veroale jää pienemmäksi kuin olisi ollut mahdollista. Sitä muut liitot eivät katsoisi hyvällä.

Kevätkesällä, määräajan umpeutuessa, oli hallituksen veroale vasta kakkostasolla. Mikäli keskeneräiset alat tulevat sopimukseen mukaan, ratkaisu on kattavampi kuin tupojen kulta-aikaan.

Hallituksella ja työmarkkinajärjestöillä on vielä kesken keskustelut niin sanotusta työllisyyspaketista. Ainakin osasta harkinnassa olevista keinoista sovitaan ensi viikon budjettiriihessä.

Hallitus tapasi työmarkkinajärjestöt torstaina, mutta ainakin ministerien tiedotustilaisuuden perusteella tapaamisen anti oli laiha. Ministereistä ei irronnut millään ainuttakaan yksityiskohtaa. Järjestöt selvästi odottivat jotain konkreettisempaa. Keskusteluja jatketaan ensi viikolla.

Keinovalikoimassa olisi tarjolla sekä helposti hyväksyttäviä että järjestöjen kannalta vaikeasti nieltäviä asioita. Hallituksella onkin dilemma: niin sanotut pehmeät keinot, jotka kaikki ovat valmiita hyväksymään, eivät sanottavasti lisää työllisyyttä. Järeät keinot – kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen niin, että tuki pienenee työttömyyden pitkittyessä – taas saavat palkansaajajärjestöiltä ehdottoman tuomion.

On luultavaa, ettei hallituksella riitä rohkeutta tehdä palkansaajien kannalta ikäviä päätöksiä. Ensi vuoden huhtikuussa pidetään nimittäin kuntavaalit, ja kaikki uudet ikävät päätökset olisivat syöttöjä nykyisen opposition lapaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat