Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Älyrakentamisen pitäisi olla sääntö eikä poikkeus

Rakentamisessa on helpompaa tehdä sitä, mitä aina on tehty.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Yksi plus yksi plus yksi ei aina ole kolme.

Suomalaisten omaisuus on kiinni asunnoissa. Suomen elinkeinorakenne muuttuu – teollisuus tekee tilaa palveluille. Jo jonkin aikaa Suomen talouskasvun kärkenä on ollut rakentaminen.

Tästä pitäisi seurata, että älykkäitä – tietoverkkoihin ja niiden tarjoamiin palveluihin tukeutuvia – koteja rakennetaan kiihtyvään tahtiin. Ei kuitenkaan seuraa.

Helsingin Kalasataman alueen rakentaminen tuo ongelman esiin. Ongelma ei tietenkään ole, että alueelle syntyy älykkäitä palveluita, joilla parannetaan liikkumista, helpotetaan autojen yhteiskäyttöä ja vähennetään ruokahävikkiä. Ongelma on sen sijaan, että tietotekniikkamaana itseään pitävässä Suomessa tällaisten alueiden ja kotien rakentamisen pitäisi olla pääsääntö.

Ikävä kyllä Kalasatama on poikkeus, ja toistaiseksi tämänkin alueen saavutukset ovat melko kalpeita.

Suomalaiset ikääntyvät, ja terveysteknologia kehittyy. Miten rakentamisessa on otettu huomioon mahdollisuudet esimerkiksi asujien terveyden seurantaan? Miten palvelujen tuottajat otetaan mukaan rakentamisen suunnitteluun?

Suomalaisessa rakentamisessa on tyydytty liian kauan pitämään rima alhaalla. Kun asuntoon upotetaan rakentamisvaiheessa valokuitukaapelit, rakentaja kertoo tehneensä älykodin – mutta valokuitu on vasta väylä. Jos rakentaa tien, ei voi sanoa, että on luonut liikennepalvelut.

Syy ongelmaan valkenee, kun vertaa eri rakentamismuotoja. Kerrostaloissa skaalaedun kuvittelisi johtavan siihen, että älyrakentaminen olisi halpaa ja sitä tehtäisiin runsaasti.

Taloa ja talon asukkaita seuraavat, mobiilitekniikallakin hoidettavat sovellukset yleistyvät kuitenkin omakotitaloissa. Omakotitaloissa verkosta hyötyvä on useimmiten rakentaja itse. Kerrostalojen rakennuttajien taas on vaikea hankkia lisäkatetta älyrakentamisen avulla.

Kannustin on väärin päin: helpompaa on tehdä niin kuin on aina tehty, koska rivistä poikkeamisesta ei tarjota riittävää hyötyä. Asiakas pääsee vaikuttamaan tilanteeseen vasta sen jälkeen kun on ostanut asunnon – eli kunnollisen älyrakentamisen kannalta liian myöhään.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat