Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kruunusillat on mahtihanke – mutta kannattaako arviolta 259 miljoonan euron urakka?

Helsingin kaupunginvaltuusto valmistautuu päättämään Kruunusiltojen hankesuunnitelmasta. Tällaisista visioista on helppo innostua, kunnes vallan saa epäilevä tuomas, kirjoittaa Juhana Rossi.

Pääkirjoitus
 
Juhana Rossi Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on taloustoimittaja.

Kaupunki kasvaa, ja kasvu maksaa. Tämä totuus muistuttaa itsestään, kun Helsingin kaupunginvaltuusto valmistautuu päättämään Kruunusiltojen hankesuunnitelmasta huomenna keskiviikkona.

Kruunusillat on siltojen varaan rakennettava raitiotieyhteys Laajasalosta Helsingin keskusta-alueelle. Siltojen hinta-arvio on 259 miljoonaa euroa.

Kasvava kaupunki tarvitsee uutta rakennettua tilaa, mutta minua mietityttää, kannattaako maksaa neljännesmiljardi vain siitä, että uusi kaupunginosa yhdistetään keskustaan. Vastausta minulla ei ole. On vain pohdintoja.

Kruunusillat on mahtihanke. Hankkeen silloista pisin eli Laajasalon ja Korkeasaaren yhdistävä silta olisi suunnitelman mukaan Suomen pisin. Kieltämättä siinä olisi hohtoa, kun ratikalla pendelöivät matkustajat voisivat ihailla Suomenlinnan dominoimaa merimaisemaa eri vuoden- ja vuoronkaudenaikoina.

Ja jos Kruunuvuorenrannan uusista rakennuksista muodostuisi toimiva ja esteettisesti komea kaupunginosa, Helsinkiin tulisi uutta urbaania ja merellistä asumista. Sitä ihailtaisiin kaiketi ulkomaita myöten, mikä miellyttäisi monia suomalaisia.

Tällaisista visioista on helppo innostua, kunnes vallan saa epäilevä tuomas. Kruunusillat on ilmeisen riskialtis hanke. Raitiovaunut liikennöivät Helsingissä ympäri vuoden, mutta yksi kaupunginosa olisi yhden raitioyhteyden varassa kaikissa sääoloissa. Samoin mietityttää, pysyykö ratikkayhteyden rakentaminen budjetissa ja toteutuvatko Kruunuvuoren suunnittelun perustana olevat laskelmat.

Tässä kohtaa epäilevä tuomas pohtii, voisiko kasvun tarpeita tyydyttää edullisemmin ja eleettömämmin. Esimerkiksi nykyisten raideyhteyksien varrelta voitaisiin purkaa käyttöikänsä päähän tulleita 1970-luvun elementtitaloja ja rakentaa tilalle uusia rakennuksia tehokkaammin.

Tällaista täydennysrakentamista toki jo ideoidaan esimerkiksi Myllypuroon.

Helsingin tavoitteena on, että 30 prosenttia asuntorakentamisesta on täydennysrakentamista. Viime vuoden Helsingin kaavavarannon tuotannosta täydennysrakentamista oli 46 prosenttia.

Helsingin kasvuun siis vastataan myös pienipiirteisin konstein. Siitä iloitsen.

Mutta myös mahtihankkeiden ystävät saavat pian iloita, sillä kaupunginvaltuusto todennäköisesti hyväksyy Kruunusillat. Sitten nähdään, suihkivatko ratikat suunnitellusti Kruunuvuorenrantaan eli valon kaupunginosaan vuonna 2026.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat