Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tulotaso periytyy eniten köyhillä ja rikkailla

Vaikka koulutustaso olisi sama, hyvätuloisessa perheessä kasvanut saa aikuisena suurempaa palkkaa.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Tuloerokeskusteluun törmää nykyään kaikkialla. Erot ja niiden kasvu liittyvät teknologian muutokseen, työmarkkinoiden toimintaan, arjen turvallisuuteen ja äänestyskäyttäytymiseen.

Suomessa tilastojen mittaamien tuloerojen tulkinnassa voi painottaa haluamaansa näkökulmaa. Erot ovat nyt pienempiä kuin 1960-luvulla, mutta niiden kaventuminen pysähtyi 1990-luvun alussa, ja seuraavina vuosina ne alkoivat kasvaa. Tuloerot kasvavat Suomessa nopeammin kuin useimmissa länsimaissa, mutta silti ne ovat edelleen länsimaiden pienimpiä.

Pelkistä aikasarjoista on kuitenkin vaikea päätellä, mitä pitäisi tehdä. Helsingin yliopistossa perjantaina tarkastettava Outi Sirniön sosiologian väitöskirja pureutuu syvemmälle kysymykseen. Väitöskirja tarkastelee sosioekonomisen aseman periytymistä sukupolvelta toiselle. Tutkimus perustuu laajaan aineistoon: otos on 11 prosenttia Suomen väestöstä.

Tulos on, että lapsen vanhempien tulotaso näkyy aikuisena saavutettavassa tulotasossa. Periytyvyys on voimakkainta tulojakauman ääripäissä. Vaikka koulutustaso olisi sama, suurituloisen lapsella on aikuisena suuremmat tulot kuin pienituloisen lapsella. Työttömyyskään ei vaikuta suurituloisten vanhempien lapsiin yhtä paljon kuin pienituloisten vanhempien lapsiin. Hyväosainen tausta suojelee lapsia yllättävän pitkään.

Olisi oikeudenmukaista, että samoilla kyvyillä ja samalla ahkeruudella pääsisi yhteiskunnassa eteenpäin likimain samaan tahtiin perhetaustasta riippumatta. Nyt tämä ei toteudu. Vaikeinta eteneminen on pienituloisten perheiden lapsille.

Jos halutaan lisätä mahdollisuuksien tasa-arvoa, väitöskirjan mukaan pitäisi keskittyä toimiin, jotka parantavat vähäosaisten perheiden asemaa.

Keskustelussa lääkkeiksi on tarjottu varhaiskasvatusta, matalaa kynnystä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, työmarkkinoiden sukupuolijaon lievittämistä ja kaikkia niitä keinoja, jotka estävät työttömyyden pitkittymisen.

Tuloksia on vaikea saada aikaan yhdessä vaalikaudessa. Työn pitää kestää ainakin sukupolven ajan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat