Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kovaa peliä toisten mailla – voiko kaupunki lunastaa arvokohteita raakamaan hinnalla?

Vantaan kaupunki ja kuolinpesä riitelevät sukutilan arvosta Kivistössä.

Pääkirjoitus
 
Kimmo Oksanen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on uutistoimituksen toimittaja.

Vantaa sai 18. elokuuta ympäristöministeriöltä luvan pakkolunastaa Kivistössä sijaitsevasta 70 hehtaarin suuruisesta Saraksen tilasta 43,4 hehtaaria. Kauppaneuvottelut maanomistajan ja kaupungin välillä olivat kariutuneet. Ministeriö katsoi, että yleiskaavassa pientaloalueeksi merkityn alueen rakentaminen on Vantaan väestönkasvun ja eheän yhdyskuntarakenteen näkökulmasta tärkeää. Nämä ovat pakkolunastuslain mukaisia perusteita.

Sarinin kuolinpesän omistama tila on ollut suvun hallussa 300 vuotta. Tunneside maahan ei kuitenkaan ole perikunnalle ratkaiseva. Perikunta oli jo neuvotellut maiden myynnistä rakennusliikkeelle 10 miljoonalla eurolla. Kauppa raukesi, kun Vantaa ei luvannut kaavoittaa aluetta.

Seuraavaksi lunastustoimikunta määrittää perikunnalle maksettavan hinnan. Sen jälkeen Vantaa voi kaavoittaa alueen ja korjata maan arvonnousun omaan taskuunsa maanomistajan nenän edestä.

Saako näin tehdä? Lain mukaan saa. On eri käsityksiä siitä, onko tämä oikein.

Maanomistajain liitossa (MMK) ymmärretään, että kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan maata asuntorakentamiseen. Liiton mielestä maan arvonnoususta saadun hyödyn pitää kuitenkin jakautua oikeudenmukaisesti maanomistajan ja kaupungin välillä. Saraksen tilan pakkolunastusta pidetään liitossa erityisen ikävänä tapauksena, koska maanomistaja oli itse – ennen kaupunkia – toiminut aktiivisesti tilansa rakennuttamiseksi.

Myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ja sen ruotsinkielinen sisarliitto SLC ovat seuranneet tapausta. Liittojen mielestä kauppojen tulisi perustua vapaaehtoisuuteen ja maasta tulisi saada täyden arvon mukainen hinta.

Perikunta katsoo tilan arvoksi 11,5 miljoonaa euroa, kun Vantaa on tarjonnut siitä 2,5 miljoonaa euroa. Vantaan tarjoama 8,50 euron neliöhinta merkitsee, että kaupunki pitää aluetta raakamaana.

Järjestöissä pelätään, että jos Saraksen tilan tapaus menee raakamaan hinnalla läpi tulevissa oikeusasteissa, kaupungit voivat tulevaisuudessa pakkolunastaa mitä hyvänsä raakamaan hinnalla.

Järjestöissä arvellaan myös, ettei Vantaa pakkolunasta maita yhdyskuntarakenteen takia vaan korjatakseen talouttaan. Näin on Vantaan entinen maankäytöstä vastannut apulaiskaupunginjohtaja julkisuudessa jo kertonutkin (HS 24.11.2012).

Mutta se ei ole enää lain mukainen peruste pakkolunastukseen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat