Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kiista metsätiedosta antaa esimakua digitaloudesta

Metsistä on olemassa valtava digitaalinen tietoaineisto. Metsäalan yritykset haluaisivat sen käyttöönsä vetoamalla ympäristöalan EU-direktiiviin. Maanomistajat vetoavat tietosuojaan.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Metsien arviointi oli itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä yksi Suomen tieteen huippualoista. Siksi vuonna 1948 ensimmäiseen Suomen Akatemiaan nimitettiin laajojen alueiden metsävarojen inventointia kehittänyt professori Yrjö Ilvessalo.

Nykyään digitaalinen metsävaratieto perustuu ilmakuvaukseen, laserkeilaukseen sekä koealoihin ja maastokäynteihin. Metsäkeskuksen hallussa on valtava määrä yksityismetsiä koskevaa tietoa, jota metsänomistajat voivat käyttää. Periaatteessa metsänomistaja voisi teettää palstallaan työt ja myydä puut vain istumalla tietokoneensa ääressä.

Tieto kiinnostaa totta kai myös puun ostajia ja metsäpalvelujen tarjoajia. Jos niillä olisi tarkka tieto hyvistä hakkuukohteista tai hoidon tarpeessa olevista palstoista, ne voisivat kohdistaa markkinointiviestinsä paljon tehokkaammin.

Toistaiseksi tarkan tiedon jakaminen on käytännössä edellyttänyt maanomistajan lupaa. Tähän metsäalan yritykset haluaisivat muutoksen. Ne vetoavat digitaalisen talouden ja julkisten tietovarantojen käytön edistämiseen: metsävaratieto on kerätty pääosin julkisin varoin, joten sen pitäisi olla yleisesti käytössä.

Myös Euroopan komissio on painostanut Suomea tietojen julkistamiseen ja uhannut viedä asian EU:n tuomioistuimeen. Komissio nojaa ympäristötiedon julkista saatavuutta koskevaan direktiiviin. Metsäyritykset viittaavat komission kantaan, vaikka direktiivin varsinainen tarkoitus on antaa kansalaisille oikeus ympäristön tilaa koskevaan tietoon.

Metsänomistajien edustajat ovat olleet nihkeitä tarkkojen kuviokohtaisten tietojen luovuttamista kohtaan. Esimerkiksi MTK katsoo kuuluvan metsänomistajan tietosuojan piiriin.

Kiista metsävaratiedoista on hyvä esimerkki, miten mutkikasta tietä digitaalinen talous saattaa edetä. Valmista tietoa on olemassa valtavasti, ja sen hyödyntämiseen liittyy suuria taloudellisia intressejä. Lakeihin kirjatut periaatteet heijastelevat kuitenkin enimmäkseen vanhaa maailmaa.

Siksi kiistan osapuolet vetoavat ympäristötiedon saatavuuteen tai tietosuojaan, vaikka asian ytimessä on raha.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat