Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Varsinaissuomalaisille pelloille kuusi miljoonaa kiloa kipsiä – auttaako se panemaan Saaristomeren päästöt kuriin?

Jätekipsistä toivotaan pelastajaa pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin Itämerelle, ratkaisua maatalouden päästöihin.

Pääkirjoitus
 
Heli Saavalainen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n kotimaantoimittaja.

Varsinaissuomalaiselle pellolle Liedossa kipattiin pari viikkoa sitten tonneittain vitivalkoista kipsiä. Syksyn aikana kolmen kunnan alueella yli viidenkymmenen viljelijän pelloille kuljetetaan yli kuusi miljoonaa kiloa kipsiä, joka tuodaan rekoilla Suomen halki Siilinjärveltä. Pellot päällystetään jätekipsillä, jota on kasattu valtavaksi vuoreksi lannoitevalmistaja Yaran tehtaalle.

Kipsistä toivotaan pelastajaa pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin Itämerelle, sillä kipsi sitoo fosforia ja pienentää pelloilta vesiin pääsevää ravinnehuuhtoumaa.

Hetkinen. Jätekipsistähän on totuttu puhumaan päinvastaisessa merkityksessä niin Venäjän kuin Puolankin kipsivuorten yhteydessä. Niistähän on ollut Itämerelle pelkästään haittaa, koska kasoista on vuotanut mereen rehevöittävää fosforia leviä kasvattamaan.

Ihan samanlaista tavaraa peltojen parannusaine ei kuitenkaan ole, vaikka fosforihapon tuotannon sivutuotteesta kyse onkin. Fosforihappo on hyvin herkästi vesiin liukenevaa fosfaattifosforia, mutta Siilinjärven kipsistä fosforihappo on huuhdeltu pois. Näin sitä voidaan käyttää maanparannukseen ja liukoisen fosforin pidättämiseen maaperästä, siis rehevöitymisen torjumiseen.

Kipsitys on aikaisemmissa tutkimuksissa osoittautunut lupaavaksi keinoksi vähentää maatalouden valumia. Nyt menetelmää testataan laajasti Varsinais-Suomessa, josta joet tuovat maatalouden kuormaa Saaristomereen.

Tutkijat ovat toiveikkaita. Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa on arvioitu, että kipsin käyttö voi vähentää Saaristomereen tulevaa fosforikuormitusta jopa 30 prosenttia, kaikkiaan sata tonnia.

Se on paljon, ja näkyisi varmasti rannikkovesien tilassa.

Maatalous on avainasemassa Saaristomeren ja muutenkin Suomen rannikkovesien kirkastamisessa. Jos laajamittainen pilottihanke osoittautuu toteuttamiskelpoiseksi ja vahvistaa aikaisemmat tulokset, peltojen kipsikäsittely on syytä ottaa laajasti käyttöön ja liittää osaksi maatalouden ympäristötukijärjestelmää.

Samalla jätekipsi saataisiin hyötykäyttöön.

Maatalouden tehokkaisiin ja nopeisiin päästöleikkauksiin ei ole tähän mennessä löydetty keinoja. Jos ennakkotietoihin on uskominen, toivoa on siitä, että ratkaisun avaimet ovat käsillä.

Oikaisu sunnuntaina 4. syyskuuta klo 9.06: Kipsiä levitetään Liedon ja kahden muun kunnan pelloille kuusi miljoonaa kiloa, ei tonnia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat