Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Itämeren tila kohentuu asteittain

Selvimmät merkit meren kirkastumisesta ovat nähtävissä itäisellä Suomenlahdella. Pietarin jätevesien tehostunut puhdistus ja fosforivuodon tukkiminen Laukaanjoella näkyvät kesäisten leväkukintojen vähenemisenä.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
Leif Rosas
Rantaan ajautuva sinilevä muistuttaa, että Suomenlahden tilan parantamisessa on vielä paljon tehtävää. Tämä kuva on kesältä 2015 Helsingin Aurinkolahdesta.
Rantaan ajautuva sinilevä muistuttaa, että Suomenlahden tilan parantamisessa on vielä paljon tehtävää. Tämä kuva on kesältä 2015 Helsingin Aurinkolahdesta. Kuva: Leif Rosas

Itämereltä on kuulunut tänä kesänä sekä hyviä että huonoja uutisia.

Sinilevät vaivasivat taas lomalaisia paikoin runsaina kukintoina esimerkiksi Saaristomerellä. Itämeren syvänteitä peittävät laajat hapettomat ja kuolleet pohjat, joissa riittää leville käyttökelpoista fosforia. Tämä hidastaa meren elpymistä, vaikka maalta tulevaa lastia on kevennetty.

Parempaa sen sijaan kuuluu Suomenlahdelle, jossa ravinnekuormituksen vähentyminen näkyy aiempaa pienempinä levämäärinä. Helsingin edustalla pintaveden ravinnepitoisuudet ovat laskeneet ja kesäiset leväkukinnot ovat vähentyneet, joskin veden laatu on yleisesti korkeintaan tyydyttävä.

Selvimmät merkit meren kirkastumisesta ovat kuitenkin nähtävissä itäisellä Suomenlahdella, jossa suurimmat päästövähennykset on tehty. Venäjältä tulevan kuormituksen merkittävä väheneminen on osaltaan vaikuttanut siihen, että itäisen Suomenlahden levämäärät ovat nyt kaksi kolmannesta alhaisempia kuin runsaat kymmenen vuotta sitten.

Itäisen Suomenlahden tilaan ovat vaikuttaneet etenkin Pietarin jätevesien tehostunut puhdistus ja fosforivuodon tukkiminen Laukaanjoella vuonna 2012. Lannoitetehtaan jätekipsivuoresta ja muualta tehdasalueelta tullut rehevöittävä päästö oli jättimäinen: sen loppuminen merkitsee viidenneksen vähenemää välittömästi rehevöittävään, leviä ruokkivaan fosfaattifosforin kuormaan koko Itämeren valuma-alueella.

Suurten päästöjen loppuminen näkyy selvästi itäisellä Suomenlahdella, jota rehevöittää ennen kaikkea maalta tuleva kuormitus.

Läntisellä Suomenlahdella tilanne ei ole yhtä valoisa. Siihen Itämeren pääaltaan surkea tila vaikuttaa enemmän kuin suoraan maalta tulevat ravinteet, minkä vuoksi vesi ei ole kirkastunut odotetusti.

Itämeren pääaltaalla syvänteiden hapettomuus ylläpitää niin sanottua sisäistä kuormitusta, jossa syväveteen varastoitunutta fosforia vapautuu veteen rehevöittämään sitä. Virtaukset tuovat ravinteikasta ja vähähappista vettä Suomenlahdelle levien käyttöön.

Pääaltaan huono tila ja suuret hapettomat alueet johtivat siihen, että vuosina 2014, 2015 ja 2016 Itämereen tulleiden suolapulssien vaikutukset jäivät Suomenlahden suulle. Pulssit eivät riittäneet hapettamaan kaikkia syvänteitä. Sen sijaan virtaukset työnsivät edellään ravinteikasta vettä Suomenlahden suulle.

Paljon on tehty. Itämeren ravinnekuormitus on laskenut 1980-luvulta lähtien, ja peräti kolme neljännestä Suomenlahtea rehevöittävästä fosfaattifosforista on saatu poistettua kymmenessä vuodessa. Suomenlahdella kuormitusta onkin enää hyvin vaikea saada alennettua vähentämällä maalta tulevia päästöjä Suomenlahden omalla valuma-alueella.

Itämeri on kokonaisuus, jonka pelastaminen edellyttää toimia kaikilta sen ympärillä sijaitsevilta rantavaltioilta. Suomessa parantamisen varaa on muun muassa yhdyskuntajätevesien typenpoistossa ja maatalouden kuormituksen vähentämisessä.

Hyvät tulokset itäisellä Suomenlahdella osoittavat, että Itämeren pelastaminen on mahdollista. Kun isoimmat päästöt on saatu suitsittua, tavallisen kuluttajan teot korostuvat yhä enemmän. Harva esimerkiksi tietää, miten valinnat omassa ruokavaliossa vaikuttavat vesistöjen kuormitukseen.

On myös syytä muistaa, että rehevöityminen on näkyvin mutta ei ainoa Itämeren ongelma. Merta rasittavat myös kemikaalit ja muoviroskat. Niiden vähentämiseen jokainen voi vaikuttaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat