Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Naisten työ jää yrityksissä usein näkymättömäksi

Naisilla on tärkeä rooli strategioiden käytännön toteuttamisessa sekä yritysten sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä, kirjoittaa Eija Kärnä.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Suomi nousi edelläkävijäksi 110 vuotta sitten, kun naiset ja työntekijät saivat äänioikeuden yleisen ja yhtäläisen vaalikelpoisuuden toteuduttua osana vuoden 1906 eduskuntauudistusta. Myös työelämässä työntekijät on jo aika nähdä ajattelukykyisinä subjekteina, työn osaajina ja asiantuntijoina.

Erityisesti naisten työpanos yritysten strategioiden toteuttajina uhkaa vielä nykyisinkin jäädä näkymättömäksi.

Työpaikoilla strategiat nähdään usein johtajien sanahelinänä, jolla ei ole merkitystä arjen työssä. Johtajien strategiainfot kuunnellaan kohteliaasti, mutta käytäväkeskusteluissa kuuluvat pelot, epäilyt ja kielteiset arviot. Monissa yrityksissä johdon ja henkilöstön välillä on syviä kuiluja, jotka estävät vuoropuhelun ja yhteisen ymmärryksen strategiasta.

Parhaimmillaan strategia voisi kuitenkin olla myös työntekijän ”oma juttu”, jonka avulla työtä voi selkeyttää ja helpottaa. Strategian tunteminen mahdollistaa työn suunnittelun ja aikatauluttamisen.

Strategia tuo työlle merkityksen, koska siinä sanotaan, mihin yritys on menossa ja miten sinne olisi tarkoitus päästä. Kun strategia on työyhteisössä kirkkaana mielessä, todennäköisyys entistä tuloksellisempaan työhön kasvaa. Onnistuminen taas lisää työn iloa ja työhyvinvointia.

Organisaatioissa työskentelee tärkeitä viestinnän osaajia – usein naisia –, jotka tukevat strategian yhteistä ymmärrystä ja toteutumista mutta joiden työ jää helposti huomaamatta ja saattaa siksi joutua leikkurin alle.

Nämä ylimmän johdon ja muun henkilöstön välimaastossa tukitehtävissä toimivat asiantuntijat ovat hyvin tärkeitä strategisen viestin välittäjiä organisaatioissa. Kansainvälisissä konserni- ja organisaatiorakenteissa he viestivät emo-, tytär- ja sisaryhtiöiden välillä sekä asiakkaiden, partnereiden ja muiden sidosryhmien suuntaan. Nämä strategiset viestintäverkostot jäävät tavallaan näkymättömiksi organisaation virallisen hierarkian ja johtajaroolien taakse.

Johdon assistentit tukevat strategian toteuttamista tehokkaammin kuin konsultit. Assistentit selittävät, kääntävät, muokkaavat ja soveltavat strategiaviestiä kohderyhmän tai markkinan mukaan. He koordinoivat tietoa ja työtä, seuraavat strategisten projektien toteutumista ja huolehtivat aikatauluissa pysymisestä.

Assistentit tuntevat hyvin organisaation strategian, sillä he istuvat usein jokaisessa johtoryhmän kokouksessa tekemässä muistiinpanoja. He tuntevat myös koko organisaation – toisin kuin esimerkiksi keskijohto, jonka toiminta-alue rajoittuu yksikön tai linjan sisään.

Assistentit toimivat tärkeinä linkkeinä johdon ja henkilöstön välissä viestien henkilöstön ajatuksia ja tunteita ylöspäin ja vastaten työntekijöiden kysymyksiin siitä, mitä johtajat tarkoittavat strategioillaan.

Viestinnän asiantuntijat tukevat strategioiden yhteistä ymmärrystä ja toteuttamista keräämällä kokemuksia ja tarinoita onnistumisista kerrottavaksi koko organisaatiolle. Viestinnän keinoin nämä toimijat rakentavat organisaatioissa tärkeitä yhteisöllisiä ilmiöitä, kuten organisaation luovaa sopeutumiskykyä muutokseen, luottamusta ja myönteistä organisaatiokulttuuria.

Tällaisten työntekijöiden strateginen osaaminen jää usein johtajien strategiasuunnittelun varjoon. Strategisen johtamisen suurin haaste on strategian toteuttaminen, sillä strategiat ovat arvottomia, jos ne eivät toteudu.

Voikin sanoa, että organisaatioissa strategisin osaaminen koskee strategian toteuttamista, jossa naisilla on suuri rooli. Työn merkitystä ei kuitenkaan aina tiedosteta eikä osata arvostaa. Tilanne on tuttu monista kodeista: astiat ja vaatteet siirtyvät koneista kaappeihin, eivätkä perheenjäsenet juuri mieti, miten ne sinne ilmaantuivat.

Strategian tunteminen ja sen soveltaminen onnistuneesti on organisaatioille ja työntekijöille merkittävää. Tärkeintä on kuitenkin tietoisuus työntekijöiden potentiaalista ja työntekijöiden näkeminen strategisina toimijoina.

Yhteinen strategiatyö lähtee panostamisesta inhimillisiin perusasioihin työpaikan arjessa. Ongelmien vatvomisen sijaan tarvitaan kehittämistä, ratkaisukeskeisyyttä ja myönteistä asioihin tarttumista.

Eija Kärnä

Kirjoittajan väitöskirja Strategy – from Managers' Toy to Practitioners' Tool to Successful Implementation hyväksyttiin kesäkuussa Jyväskylän yliopistossa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat