Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Isot järjestöt astuvat sivummalle

EK:n hallitus hyväksynee strategian, jossa EK siirtyy liittojen nimissä puhuvasta ja liittojen yläpuolisesta järjestöstä liittojen rinnalle.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Kolmikantaista sopimista vanhaan tapaan. Hallitusta tapaamaan saapumassa EK:n Jyri Häkämies, STTK:n Antti Palola, Kuntatyönantajien Markku Jalonen ja SAK:n Jarkko Eloranta.
Kolmikantaista sopimista vanhaan tapaan. Hallitusta tapaamaan saapumassa EK:n Jyri Häkämies, STTK:n Antti Palola, Kuntatyönantajien Markku Jalonen ja SAK:n Jarkko Eloranta. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Kirjailija Kalle Päätalo kuvaa Iijoki-sarjassaan muun muassa kotiaan. Kun sitä rakennettiin, isä Herkko palkkasi leivinuunia tekemään huonon muurarin, Lohi-Antin. Lohi-Antti teki laiskuuttaan uunin hirsiperustalle. Kun hirret lahosivat, uuni alkoi hiljalleen kallistua. Muurari lepytteli Herkkoa: uunihan vain hakee paikkaansa.

Työmarkkinamaailma kallistuu suurten etujärjestöjensä alla. Sekä työntekijöiden että työnantajien kattojärjestöt hakevat paikkaansa ja yrittävät olla sortumatta.

Vaikka paikallisen sopimisen laajennus ei järin kovaa vauhtia etenekään, työmarkkinoilla pyritään pois ylhäältä sanelluista keskitetyistä malleista. Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK teki tämän selväksi vahvistamalla, että se ei enää osallistu keskitettyjen tuloratkaisujen tekemiseen.

EK oli kuitenkin aktiivinen, kun Suomeen rakenneltiin kolmikantaisesti kilpailukykysopimusta. Tämä toiminta ei maistunut kaikille EK:n liitoille. Kiky-sopimuksessa toteutunut reaalipolitiikan voitto asemoi muutamien liittojen mielestä EK:n väärään kohtaan – pois työnantajien etujärjestön paikalta ja reaalipolitiikan tekijäksi.

Taustalla oli myös ristiriitaa vienti- ja kotimarkkinayritysten välillä. Kun EK päätyi kannattamaan kikyä, se päätyi muutamien vahvojen työnantajavaikuttajien mukaan tukemaan ostovoiman säilyttämistä toivovien kotimarkkinayritysten toiveita. Samat vaikuttajat olisivat toivoneet EK:lta kovempaa otetta palkkakustannusten kutistamisessa. Kun kumarsi vasemmalle, pyllisti oikealle.

Ristiriita johti jo siihen, että metsäteollisuus päätti jättää EK:n. Myös Finanssialan keskusliiton taustalla on voimia, jotka haluaisivat kiskaista järjestön EK:sta.

Ensi maanantai on tärkeä päivä EK:lle. Tuolloin kokoontuu EK:n hallitus, joka hyväksynee järjestölle uuden strategian. Strategia kallistaa EK:n pois vanhoilta sijoiltaan. Uudet linjaukset voisi tiivistää siten, että EK siirretään toimialaliittojen päältä niiden rinnalle.

Tulevaisuuden EK tarjoaisi sivustatukea työnantajaliitoille, esimerkiksi tutkimusta. Muutamat toiminnot ajettaisiin nykyistä pienemmiksi. Jos tulevaisuudessa EK ei tosiaan keskitettyjen tekemiseen osallistu, liitot hoitaisivat nykyistäkin selvemmin työmarkkinakysymykset. Luultavasti liitot rakentaisivat asiakohtaisia liittoutumia ja tukisivat toisiaan.

Palkansaajien SAK aloitti alkuviikolla työvoiman vähennyksiin tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut. SAK perusteli niitä siten, että järjestö päivittää strategiaansa nykypäivään sopivaksi. Jos EK:n uusi strategia hyväksytään, väen vähennykset näyttävät todennäköisiltä myös työnantajaleirin päämajassa.

Etelärannassa epäillään, että liitoilla on myös halu näyttöihin: kun kaikkialla säästetään ja supistetaan, supistuspaineita on helppo suunnata EK:n toimintaan. Metsäteollisuuden lähtö teki jo loven tulopohjaan.

EK:sta kuulee myös varoittavia ääniä. Ongelmia pelkäävien mukaan liittojen tapa vaikuttaa päättäjiin on joskus aika yksioikoinen ja populistinen. Tämä toimintamalli voisi vain vahvistua muutoksen seurauksena. Samat tahot muistuttavat, että EK on onnistunut toimimaan lobbauksessaan tavalla, johon päättäjät ovat voineet luottaa.

Moni erityisesti poliittisen kartan oikealla puoliskolla on toivonut, että työmarkkinajärjestöjen asema heikkenisi ja demokraattisen päätöksenteon asema vahvistuisi. Kun SAK ja EK hakevat paikkaansa, ne siirtyvät hieman kauemmas valtakeskiöstä. Samalla liittojen valta kasvaa. Se voi heikentää kolmikantaisen sopimisen merkitystä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat