Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Korkeakouluilla on merkitystä vain, jos ne osaavat jalostaa tietoa paremmin kuin muut

Korkeakoulua tarvitaan, jos se pystyy tuottamaan laadukkaampaa osaamista ja käyttökelpoisempia kyvykkyyksiä kuin muut toimijat, kirjoittaa Humanistisen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Huttula.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Korkeakouluista keskustellaan paljon, mutta keskustelun pohjalta ei näytä syntyvän perustaa korkeakoulujen uudistamiselle. Menoleikkaukset vievät keskustelua vääriin asioihin, kuten rakenteisiin, yksittäisten toimipisteiden lakkautuksiin ja hallintomalleihin.

Korkeakouluilta saa ja pitää vaatia tuloksia. Rahoitusmalli ei kuitenkaan ole korkeakoulupoliittinen visio. Korkeakoulut eivät kaipaa liiallista kontrollointia vaan selkeitä ja haastavia tavoitteita.

Visio korkeakoulujen kehittämisestä puuttuu, koska koulutus ja sivistys eivät enää ole keskeinen teema politiikassa. Päättäjiltä näyttää loppuneen usko koulutuksen ja osaamisen maailmaa muuttavaan voimaan.

Käsityksemme tiedosta ja työstä muuttuu. Saatavilla on rajaton määrä aikaan ja paikkaan sitomatonta tietoa. Myös tiedon syntymekanismit muuttuvat. Uutta tietoa syntyy entistä enemmän verkostoissa: tieteellisen tiedon syntyprosessia kiihdytetään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja tietotekniikan avulla.

Ratkaiseva kysymys on, kykenevätkö korkeakoulut tuottamaan lisäarvoa tässä nopean tiedon virrassa. Jos kykenevät, silloin niitä tarvitaan – elleivät kykene, niillä ei ole enää roolia yhteiskunnassa.

Koneet ja keinoäly korvaavat ja muuttavat työtä kiihtyvällä vauhdilla. Työn tekemisen tavat ja työn jäsentyminen muuttuvat, ja ihmisen panoksen vaativa työ kohdentuu uudella tavalla. Tämän vuoksi vahvojen perustaitojen merkitys työllistymisessä korostuu.

Työ pirstoutuu: sitä tehdään erilaisissa verkostoissa, eri palkanmaksajille tai itsenäisenä yrittäjänä. Voidaan puhua uudesta työjärjestyksestä, jossa työn ja osaamisen arvonmuodostus vaihtelee koko ajan.

Poliittisten päättäjien tulisi vaatia korkeakouluilta ratkaisuja teknologisen murroksen, pirstaloituvan työn ja tiedon räjähdysmäisen lisääntymisen keskellä olevan yhteiskunnan kysymyksiin. Korkeakoulun tehtävä on mietittävä uudelleen.

Oppimista tapahtuu aina. Voidaan kysyä, onko koulutus enää korkeakoulujen tehtävä. Onko korkeakoulujen antama koulutus laadukasta ja merkityksellistä?

Korkeakoulua tarvitaan, jos se pystyy tuottamaan laadukkaampaa osaamista ja käyttökelpoisempia kyvykkyyksiä kuin muut toimijat. Kasvatukselliset ja sivistykselliset tehtävät voivat erottaa korkeakoulun muista toimijoista – kyseisiä tehtäviä valtio ei voi kovin helposti ulkoistaa muille toimijoille.

Tutkintojen merkitys muuttuu, kun olennaista on, mitä ihminen osaa ja miten hän omaksuu ja analysoi uutta tietoa. Koulutustaustalla tai sillä, mitä oppikirjoja on luettu, on entistä vähemmän merkitystä. Tämä pitäisi huomioida ammattipätevyyksiä mietittäessä.

Korkeakouluilla voi olla rooli uuden tiedon tuottajina, jos ne osaavat jalostaa uutta tietoa paremmin kuin muut. Korkeakoulujen tehtävänä voi olla myös tiedon merkityksellisyyden jäsentäminen. Tämä edellyttää korkeakouluilta avautumista yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen välistä vuorovaikutusta ja verkostoja tarvitaan paljon nykyistä enemmän. Menestyäkseen korkeakoulujen täytyy kytkeä tiedon tuottamisen tapansa toisiinsa ja avata ne muiden käyttöön.

Ammattikorkeakoulut ovat voittaneet korkeakoulujen kilpailun: niillä näyttää olevan yliopistoja enemmän uudelta korkeakoululta vaadittavia ominaisuuksia. Tämän voi päätellä muun muassa siitä, että yliopistot haluavat toimia kuin ammattikorkeakoulut.

Toimintamalleista ei pidä olla mustasukkainen. On vain hyvä, että korkeakoulut lainaavat muiden malleja. Niin kaikki kehittyvät.

Korkeakoulujärjestelmän duaalimallissa ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat tuottaneet erilaista osaamista ja tietoa. Tämä on duaalimallin ydin tulevaisuudessakin.

Olennaista työnjaossa on, miten korkeakouluissa katsotaan maailmaa. On tärkeää, että osa tutkijoista lähestyy ilmiöitä tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta ja osa käytäntölähtöisesti ja ammatillisesti. Näin varmistetaan, että yhteiskunta ja työelämä saavat monipuolisia osaajia ja laaja-alaista uutta tietoa toimintansa kehittämiseen. Ammatillinen tohtoritutkinto on luonnollinen osa uutta järjestelmää.

Uuden korkeakoulun rakentaminen on keskeinen tapa uudistaa koko Suomea. Siksi uudistus on myös yksi keino turvata hyvinvointijärjestelmän kestävyys.

Tapio Huttula

Kirjoittaja on Humanistisen ammattikorkeakoulun rehtori.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat