Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suuret kiistat korostuvat suurissa huippukokouksissa

Suurimpien talousmahtien huipputapaaminen nosti esille Yhdysvaltain ja Venäjän luottamuspulan, brexitin vaikeuden ja Kiinan valtapyrkimykset.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
DAMIR SAGOLJ REUTERS
Presidentti Barack Obama joutui poistumaan koneestaan varatietä saapuessaan Kiinaan G20 ryhmän huippukokousta varten lauantaina.
Presidentti Barack Obama joutui poistumaan koneestaan varatietä saapuessaan Kiinaan G20 ryhmän huippukokousta varten lauantaina. Kuva: DAMIR SAGOLJ REUTERS

Valtionjohtajien suuret kokoukset ovat ajoittain olleet maailmanpolitiikan käännekohtia. Useammin tapaamiset unohdetaan nopeasti lavasteiden purkamisen jälkeen.

Joskus kokoukset kertovat enemmän kiistoista kuin yksituumaisuudesta. Maanantaina Kiinan Hangzhoussa päättynyt G20-maaryhmän huippukokous kuului siihen joukkoon.

Kiinassa löytyi yhteistä loppulausumaa varten riittävä määrä asioita, joista maailman 19 taloudeltaan suurinta valtiota ja EU olivat samaa mieltä.

Talouskasvun ei pidä olla vastaisuudessa ainoastaan kestävää vaan myös oikeudenmukaista. Painotus heijastaa, että monessa länsimaassa kamppaillaan epäoikeudenmukaiseksi koetun globalisaation nostattamien protestiliikkeiden kanssa. Myös isäntänä ollut Kiinan presidentti Xi Jinping korosti globalisaation hyötyjen tasaamista. Hidastunut talouskasvu on Kiinan kommunistihallinnon suurin uhka.

Julkilausuman kirjainlyhenteitä pursuavaa sisältöä tärkeämpää oli se, mitä ei kirjattu ja mistä maailman vaikutusvaltaisimpien johtajien kaksipäiväisessä kokouksessa oikeasti puhuttiin.

Tällä kertaa keskeisiä teemoja olivat Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet, Britannian EU-ero ja Kiinan kansainvälinen asema.

Yhteinen lopputeksti pysyttäytyi tiukasti taloudessa ja kaupassa, jotka olivat G20-ryhmän alkuperäiset teemat. Vuonna 2008 ryhmän ensimmäisen huippukokouksen aikaan G20:sta kaavailtiin korviketta suppeammille johtavien talouksien G7- ja G8-kokoonpanoille. Tavoite ei ole toteutunut. Suuremmassa ryhmässä on enemmän erimielisyyksiä.

Syyrian sodan kaltaisia suuria poliittisia kriisejä ei nyt mainittu yhteisessä lausumassa, koska niistä ei löytynyt yhteistä sanottavaa.

Kokouksen alla ja sen aikana yhteisiä näkemyksiä Syyriasta etsittiin Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministereiden ja presidenttien tapaamisissa. Barack Obaman ja Vladimir Putinin tapaamisesta selvisi, että Yhdysvaltain ja Venäjän keskinäinen luottamuspula jatkuu syvänä.

Luottamuspula ulottuu myös Suomen rannoille ja rajoille. Ukrainan kriisin tai itämeren jännitteiden nopeasta helpottamisesta ei ole toivoa, kun luottamusta ei ole.

Britannialla oli G20-kokouksessa aivan omat huolensa. Kesäkuun lopun brexit-äänestyksen jälkeen pääministeriksi noussut Theresa May jäi EU-ryhmästä sivuun, vaikka Britannia on vielä unionin jäsen.

Edessä on valtava työmäärä, kun Britannia Mayn johdolla joutuu neuvottelemaan kahdenkeskiset kauppasopimukset muiden maiden kanssa EU:n kauppasopimusten tilalle.

Mayn ensitapaamiset useiden maailman johtajien kanssa olivat ensikosketuksia brexitin jälkeiseen arkeen. Hyppy ulos EU:n ikkunasta on ollut Britannialle tähän asti aika kivuton, mutta putoaminen jatkuu vielä hetken aikaa.

Keskeisin maa huippukokouksessa oli isäntämaa Kiina, eikä presidentti Xi antanut vieraiden unohtaa sitä. Saapuessaan Kiinaan Obama joutui poistumaan koneestaan varatietä, kun Kiina kielsi Yhdysvaltain paikalle tuomien portaiden käytön.

Kiinan asema näkyi myös siinä, ettei kiisteltyjä aluevaatimuksia Etelä-Kiinan merellä haastettu G20-kokouksessa eikä sen perään järjestetyssä Aasian maiden huippukokouksessa. Kokousten jatkuessa Kiina vahvisti läsnäoloaan kiistellyillä alueilla.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat