Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ruotsin ja Suomen suhde ei ole symmetrinen

Ruotsi tietää, että sen omat turvallisuuspolittiset ratkaisut vaikuttavat enemmän Suomeen kuin Suomen ratkaisut Ruotsiin.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Suomen suhde Ruotsiin on hyvin läheinen, mutta usein esiin nousee myös vanha pelko: Ruotsi tekee jotain yllättävää ja asettaa Suomen tapahtuneen tosiasian eteen.

Trauma perustuu 1990-luvun alun kokemukseen. Ruotsi jätti sisäpoliittisten paineidensa takia EU-jäsenhakemuksen varoittamatta Suomea etukäteen, vaikka toisin oli sovittu.

Nykyään epäilykset koskevat ulko- ja turvallisuuspoliittisia valintoja. Voisiko Ruotsi yllättää Suomen esimerkiksi omalla Nato-jäsenhakemuksellaan?

Yksi mahdollinen vastaus saatiin perjantaina, kun Tukholmassa julkistettiin suurlähettiläs Krister Bringéuksen selvitys Ruotsin puolustusyhteistyöstä.

Selvityksen tekeminen ja sen julkistamistilaisuudessa käyty värikäs puolueiden välinen väittely Nato-jäsenyydestä osoittavat, että Ruotsissa merkittävä osa turvallisuuspoliittisesta keskustelusta käydään julkisuudessa. Siksi Suomi pystyy seuraamaan sitä hyvin.

Myös kulissien takana käytävästä keskustelusta Suomen poliittinen johto pysynee tilanteen tasalla. Yhteydenpito on muutaman hiljaisen vuoden jälkeen vilkastunut. Keskusteluihin osallistuvat kaikki keskeiset toimijat ja puolueet.

Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli. Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat järjestäneet esimerkiksi suhteensa Natoon samalla tavalla, maiden keskinäinen suhde ei ole symmetrinen. Suomi on Venäjän rajanaapuri, Ruotsi ei. Puolueettomalla Ruotsilla oli kylmän sodan aikana erityissuhde Yhdysvaltoihin, Suomella taas sotien synnyttämä suhteensa Neuvostoliittoon.

Bringéuksen raportti kohdistaa ruotsalaisittain poikkeuksellisen paljon huomiota Suomen asemaan ja ajatteluun. Samalla se kuitenkin toteaa, että Ruotsi katsoo Itämeren aluetta kokonaisuutena ja tekee omat ratkaisunsa.

Ruotsista katsoen yleiskuva Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteesta on samansuuntainen kuin suomalaisilla, mutta johtopäätöksissä on eroja. Ruotsi tietää, että sen omat päätökset vaikuttavat enemmän Suomeen kuin Suomen päätökset Ruotsiin. Se antaa politiikalle suuremmat vapausasteet sekä keskustelussa että päätöksenteossa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat