Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Oli viisasta vetää populistit hallitukseen – nyt Timo Soini ei voi olla pelkkää puhetta

Suomalaiset ovat paremmassa asemassa kuin monien muiden Euroopan maiden äänestäjät. Meillä populistit kantavat vastuuta.

Pääkirjoitus
 
Unto Hämäläinen
Unto Hämäläinen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on Kuukausiliitteen toimittaja.

Kirjailija Pirjo Hassinen tunnusti keskiviikkona (7.9.) Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa niin täynnä vihaa, että hänen on suorastaan vaikea olla, kun hän seuraa päivän uutisia.

”Jörg Haider olikin vasta alkusoittoa. Oikeistopopulismi on kuin lima, joka on kohta koko Euroopan yllä. En tarkoita ihmisiä vaan asenneilmastoa. Voi mennä kymmeniä vuosia ennen kuin tilanne palautuu ennalleen”, Hassinen kauhisteli.

Jörg Haider (1950–2008) nousi eurooppalaisen oikeistopopulismin keulakuvaksi, kun vapauspuolue voitti vaalit ja nousi yllättäen Itävallan hallitukseen vuonna 2000. Puolue menestyi vaaleissa pakolaisvastaisilla teemoilla.

Haiderin puolueen pääsy hallitukseen oli liikaa muille EU-maille. Ne panivat Itävallan johdon yhteistyöboikottiin. Muiden maiden ministerit eivät edes suostuneet kättelemään itävaltalaisia kollegoitaan EU:n neuvoston istunnoissa.

EU oli tuohon aikaan viidentoista Länsi-Euroopan maan yhteisö, jonka jäsenmaita hallitsivat demarit ja keskustaoikeistolaiset puolueet. Populisteilla ei ollut asiaa niiden hallituksiin. Suomessa perussuomalaisten kannatus liikkui prosentin tietämissä ja puolueella oli yksi ainoa kansanedustaja.

Boikotti herätti kuitenkin kiusallista kummastusta. Kärpästä ammuttiin tykillä. EU nimesi tutkimusryhmän selvittämään, mitä Itävallassa tapahtuu. Ryhmään kuului myös presidentti Martti Ahtisaari. Ryhmän rauhoittavan ja levollisen raportin jälkeen EU purki boikotin.

Vapauspuolueesta ei tullut merkittävää voimaa. Puolue hajosi, ja sen ympärille syntyi monenlaisia skandaaleja. Jörg Haiderin kuoleman jälkeen vuonna 2008 ennustettiin, että protestiliike kuihtuisi pois.

Nyt vapauspuolue on tekemässä paluuta. Sen ehdokas Norbert Hofer on ennakkosuosikki presidentinvaaleissa, jotka pidettäneen sunnuntaina 2. lokakuuta.

Kesäkuussa pidetyissä presidentinvaaleissa Hofer sai lähes puolet äänistä, mutta hän kärsi niukan tappion Alexander van der Bellenille – vihreiden ehdokkaalle, jota tukivat lähes kaikki muut puolueet.

Toisen kierroksen jälkeen vapauspuolue teki valituksen ääntenlaskennan epäselvyyksistä. Itävallan korkein oikeus päätti, että finaalikierros pitää uusia.

Nyt tilanne on Hoferille vielä otollisempi, sillä hän saa maahanmuuton vastaiseen kampanjaan vetoapua naapurimaasta. Unkarissa järjestetään samana päivänä kansanäänestys, jossa kysytään kantaa EU:n ehdotukseen, että jäsenmaat ottaisivat turvapaikanhakijoita kiintiöiden perusteella. Pääministeri Viktor Orbánin hallitus vastustaa kiintiöitä ja saanee haluamansa tuloksen äänestyksestä.

Itävallan vaali on oivallinen esimerkki siitä valtavasta myllerryksestä, joka Euroopassa on menossa. Pakolaispolitiikka ja taloudelliset vaikeudet ovat murtaneet puoluejakoa. Populistit jylläävät, ja vanhat puolueet ovat puolustuskannalla.

Itävaltaa ovat perinteisesti hallinneet konservatiivinen kansanpuolue ja sosiaalidemokraatit. Nämä puolueet ovat olleet ja ovat yhä hallituksessa joko vuorotellen tai yhdessä. Valtapuolueiden riveistä on tähän asti valittu myös presidentit.

Keväällä pidetyissä presidentinvaaleissa kansanpuolueen ja demarien ehdokkaat eivät päässeet ensimmäistä kierrosta pitemmälle.

Suomeen siirrettynä Itävallan vaaliasetelma tarkoittaisi, että tulevissa presidentinvaaleissa toiselle kierrokselle lähtisi suosikkina perussuomalaisten Jussi Halla-aho, jonka voittokulkua vihreiden Pekka Haaviston taakse ryhmittäytynyt vasemmistoliiton Li Anderssonista kokoomuksen Petteri Orpoon ulottuva rintama yrittäisi estää. Nyt tuo vaaliasetelma ei ole todennäköinen, sillä perussuomalaiset ovat kannatusvaikeuksissa. Millaisia olisivat gallupluvut, jos puolue ei olisi hallituksessa?

Oli viisas ratkaisu, että näin suuri puolue vedettiin valtaan ja vastuuseen. Perussuomalaiset on istunut hallituksessa runsaan vuoden. Puolue ei ole ollut kumppaneitaan kummempi. Se on noudattanut hallituksen pelisääntöjä, vaikka sopeutuminen on varmasti ollut vaikeaa.

Kuten Timo Soinin esiintymisistä voi havaita, hallitusvastuu ei ole taltuttanut populistista kielenkäyttöä. Ronski puhe ei kuitenkaan peitä sitä, että nyt voimme arvioida paitsi Soinin sanoja myös hänen tekojaan.

Suomalaiset ovat siis paremmassa asemassa kuin monien muiden Euroopan maiden äänestäjät, joiden pitää arvioida omia populistejaan pelkkien puheiden perusteella.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat