Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tietokoneet muuttavat maailmaa, mutta talouspolitiikan tekijät eivät katso niin kauas

Me kuvittelemme elävämme yhä maailmassa, jossa tietokoneille kerrotaan, mitä niiden tulee tehdä. Tietokoneet kuitenkin osaavat jo itse päätellä, mitä niiltä odotetaan.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
Lasse Rantanen
Kuva: Lasse Rantanen

Helsingin Sanomien viime maanantaina (5.9.) julkistaman selvityksen mukaan suomalaiset eivät ole järin peloissaan siitä, että koneet korvaisivat heidän työnsä. Kolme neljästä oletti, että tekniikan kehitys ei vie heidän työtehtäviään. Loput epäilivät, että näin saattaa käydä – joskus kaukaisessa tulevaisuudessa.

Elokuun lopussa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan 70-vuotisjuhlaseminaarissa puhunut Massachusetts Institute of Technologyn professori Erik Brynjolfsson ravistelee tätä uskoa.

Brynjolfssonin mukaan me ymmärrämme tekniikan kehityksen vaiheen väärin. Me kuvittelemme elävämme yhä maailmassa, jossa tietokoneille kerrotaan, mitä niiden tulee tehdä.

Brynjolfssonin mukaan tietokoneet ja teknologia ovat jo siirtymässä ja osin siirtyneetkin seuraavaan vaiheeseen. Tietokoneet osaavat jo itse päätellä, mitä niiltä odotetaan. Ne hahmottavat maailmaa ja reagoivat siihen. Ne keskustelevat ihmisten kanssa ja tekevät omia päätelmiään. Hyvä esimerkki on se kehitystyö, jota tehdään itseajavien autojen kanssa.

Brynjolfssonin mukaan ihmiskunta elää valtavaa murrosta. Kyse ei ole vain tekniikasta – jostain ihmisen ulkopuolisesta – vaan siitä, että ihminen ja tekniikka ovat yhä enemmän yhtä.

Kun kehitys saa vauhtia, tekniikka korvaa yhä uusia työtehtäviä. Enää eivät korvaudu vain yksinkertaiset kokoonpanotehtävät esimerkiksi autotehtaissa. Koneet etsivät itse tuotantoprosesseista ongelmia ja korjaavat niitä. Ne vastaavat, kun ihminen kysyy. Ne löytävät omin päin ja tietokantoja yhdistelemällä syitä sairauksien taustalta.

Yksi mullistavimmista saavutuksista on IBM:n Watson. Se ymmärtää monimutkaisia kysymyksiä, käy vastausta hakiessaan omin päin läpi järjestämätöntä tietomassaa, löytää massassa olevien tekstien monitulkintaisista sisällöistä oikean ja antaa vastauksia.

IBM työntyy Watsonin avulla muun muassa terveydenhuoltoon. Watson luo ”terveystietopilven”, johon asiakkaan terveystietoja syöttävät kannettavat seurantavälineet. Watson prosessoi tuotettua tietoa, jonka pohjalta lääkäri voi tehdä arvioitaan asiakkaan hoitotarpeista.

Tähän asti tietokoneiden kehitys on johtanut siihen, että syrjäytetyn työn tilalle on tullut toiseen paikkaan uutta työtä. Näin ei Brynjolfssonin mukaan enää tapahdukaan.

Brynjolfssonin mukaan kehitys kannattaa ottaa vakavasti tulevaisuuden talouspolitiikkaa suunniteltaessa. Tekniikan kehitys voi hänen mukaansa johtaa pitkällä aikavälillä siihen, että automaatio ottaa vastatakseen raskaista töistä, tuottavuus kasvaa ja köyhyys poistuu. Mutta tällaiseen onnelaan ei hänen mukaansa päästä itsestään. Politiikan päättäjien on nostettava katse varpaista, katsottava kauas ja mietittävä, miten tekniikan kehityksestä syntyvä hyvä jaetaan tasaisesti.

Tutkijan neuvoa on vaikeaa upottaa poliittiseen päätöksentekoon. Talouspolitiikkaa tehdään osin lyhyellä aikavälillä: paljonko alennetaan makeisveroa ja miten paljon yksikkötyökustannuksia saadaan alas vuoden aikana. Pitkän aikavälin pohdintoja Suomessa hallitsee kysymys siitä, miten kestävyysvaje voitetaan.

Jos lyhyen aikavälin päätöksistä ei synny mitään loogista polkua, joka kulkee Brynjolfssonin maalaamaan tulevaisuuteen, tekniikan kehityksestä kumpuava tuottavuuden kasvu menee harvojen lompakkoon. Lopputulos on superyksilöiden maailma – keksintöjä tekevät ottavat tuottavuusloikasta kertyvän hyödyn omaan lompakkoonsa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat