Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Miljardeilla mässäilyä

Työpahoinvointi on ongelma. Ongelman kustannuksista tehdyissä laskelmissa on oletus, että huoli kuullaan vain, jos se on muutettavissa mahdollisimman suuriksi miljardimääriksi.

Pääkirjoitus
 
Paavo Rautio Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Kyllä Google tietää. Kun hakukenttään alkaa kirjoittaa ”työpahoinvoinnin kustannukset”, hakukone – ikävä kyllä – tarjoaa kerkeästi osumia: 40 miljardia euroa, 25 miljardia, 30 miljardia, 41 miljardia. . . Kymmeniä miljardeja euroja vuodessa.

Suomessa on etsitty tapoja lisätä työtuntien määrää. Työtuntien lisäämisestä on paljon helpompaa päättää kuin tuottavuuden kasvattamisesta. Tuoreessa kilpailukykysopimuksessa juuri kasvatettiin hieman työn määrää.

Talouskasvun toinen tekijä, tuottavuus, on herkkä kasvi. Se kasvaa, jos maa on ravinteikas ja asenneilmasto lempeä. Tuottavuus ei nouse oraalle komentamalla. Sille pitää puhua lempeästi.

Yksi alhaalla roikkuva hedelmä on työhyvinvoinnin parantaminen. Huono johtaminen ja kelvoton työilmapiiri johtavat poissaoloihin ja heikkoon työtulokseen.

Moni tiedotusväline on lainannut Työterveyslaitoksen laskelmia työpahoinvoinnin kustannuksista. Laskelmissa näyttäisi olevan ongelmia: esimerkiksi se, että ennenaikaisten eläköitymisten on laskettu johtuvan vain työpahoinvoinnista. Ihmiset lipsahtavat työuralta muustakin syystä.

Sairauspoissaolotkin näyttävät menevän työpahoinvoinnin piikkiin. Se ei ole ainoa sairastumisten syy. Jopa työntekijöiden lapset sairastuvat ja riistävät työtunteja kansantaloudesta, kun heitä pitää jäädä hoitamaan.

Lisäksi työuralta lipsahtamisen kustannuksiksi on suoraan laskettu poistuvan työpanoksen määrä. Tämä on tehty ottamatta huomioon sitä, että vanhempien ikäryhmien työllisyysaste on muutenkin alempi.

Laskelman tekijät arvioivat, että työpahoinvointi ja puutteellinen johtaminen nielaisevat viidenneksen työn tuottavuudesta. Vaatii kuitenkin melkoisia selvänäkijän kykyjä määritellä se tuottavuuden sata prosenttia, joka olisi saatavissa, jos työongelmia ei olisi.

Laskelmasta kuultaa sellainen hassu oletus, että huoli kuullaan vain, jos se on muutettavissa mahdollisimman suuriksi numeroiksi. Hieman sama ongelma on alkoholihaitoista tehdyissä laskelmissa. Molemmat ongelmat ovat vakavia, vaikka taloudellisten menetysten tarkka arviointi on vaikeaa.

Tärkeää asiaa ei pitäisi pilata raflaavilla laskelmilla. Ne kiinnittävät huomion väärään seikkaan, laskelmiin itseensä – mistä todisteena on tämäkin kolumni.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat