Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tarkastustyhjiö uhkaa EU:n pankkivalvontaa

Luottamus euroalueen yhteiseen pankkivalvontaan ja Euroopan vakausmekanismiin vaatii riippumatonta ulkoista ammattitarkastusta.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Monet euroalueella tehdyt uudistukset ovat kauaskantoisia ja mittaluokaltaan merkittäviä. Uuden pankkiunionin määränpäänä häämöttää yhteinen talletussuoja. Velkakriisin hoitamiseksi perustettu tukirahasto, Euroopan vakausmekanismi (EVM), on ollut näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa.

Tarkastajan näkökulmasta ongelmina ovat ennen kaikkea puutteet avoimuudessa, tilivelvollisuudessa ja riippumattomassa julkisessa tarkastuksessa. Uudistusten onnistuminen vaatii edelleen toimia, joilla vahvistetaan julkisten varojen hallinnoinnin avoimuutta.

Pankkiunionin yhteydessä perustettu yhteinen valvontamekanismi koostuu Euroopan keskuspankista (EKP) ja kansallisista viranomaisista, Suomessa Finanssivalvonnasta. EKP vastaa yhteisen valvontamekanismin tehokkaasta ja johdonmukaisesta toiminnasta ja valvoo suoraan merkittävimpiä pankkeja. Tätä nykyä EKP:n suoran valvonnan alaisia ovat euroalueen 129 suurinta pankkia. Niiden omaisuusarvo on noin 22 000 miljardia euroa.

Useissa euroalueen valtioissa kansallisen tarkastusviraston tehtäviin on kuulunut myös maan pankkivalvojan tarkastus. Suomessa kansallisen pankkivalvojan toiminnan tehokkuutta arvioi demokraattisesti valittu elin, eduskunnan alainen pankkivaltuusto.

Valtiontalouden tarkastusvirastolla ei ole oikeutta tarkastaa Suomen Pankin tai Finanssivalvonnan toimintaa. Eduskunta ei täten saa käyttöönsä ulkoisen ammattitarkastajan tuottamaa tietoa toiminnan tuloksellisuudesta, vaikka varmennetulla tarkastustiedolla olisi suuri merkitys eduskunnan valvontavallan toteutumiselle.

Pankkiunionin myötä EKP:n vastuulle siirretty yhteinen valvontamekanismi on perusteltavissa, kun tavoitteena on turvata tasapuolinen ja yhtäläinen valvonta koko euroalueella. Samalla mekanismi on kuitenkin synnyttänyt tarkastustyhjiön, kun demokraattista valvontaa – esimerkiksi kansallisten tarkastusvirastojen mandaattia – ei ole korvattu vastaavanlaisella EU-tason tarkastusmandaatilla.

EU-maiden tarkastusvirastot ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin ovat kiinnittäneet huomiota tarkastustyhjiöön. Lähetimme viime syksynä asiaa koskevan kirjelmän päätöksentekijöille. Reaktiot eivät ole olleet kaikilta osin rohkaisevia.

Asiaan palataan alustavan aikataulun mukaan loppuvuodesta 2016, kun komissio on arvioinut yhteistä valvontamekanismia ensi kertaa kokonaisuutena. Myös suomalaisilla päättäjillä on tällöin mahdollisuus vaikuttaa tarkastustyhjiön täyttämiseen demokraattisella valvonnalla, esimerkiksi laajentamalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastusoikeutta.

Asiaankuuluva tilivelvollisuus ei toteudu ilman riippumatonta ja vahvaa tarkastusmandaattia. EKP luonnollisesti pitää riittävänä, että tilivelvollisuudesta on tehty erillinen sopimus Euroopan parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa. Meidän näkökulmastamme sopimus ei riitä, jos raportointi perustuu pelkästään pankin omiin kertomuksiin, kuulemisiin ja keskusteluihin. Kansalaisten oikeutetut vaatimukset avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä eivät nyt toteudu siellä, missä julkisia varoja hallinnoidaan.

Euroalueen pankkivalvonnan yhtenäistäminen ei saa johtaa tilanteeseen, jossa riippumattomilla tarkastajilla ei ole oikeutta tarkastaa yhteisen pankkivalvojamme toimia Frankfurtissa. Vain tarkastettavissa oleva, tilivelvollinen ja tehokas pankkivalvonta voi ehkäistä uusien finanssikriisien syntymisen.

Toinen huolestuttava esimerkki on 500 miljardin euron suuruinen Euroopan vakausmekanismi. Sen pykälistä ei löydy asiaankuuluvaa julkista tarkastusta.

EVM:n ulkoisesta tarkastuksesta vastaa viisihenkinen komitea. Se ei ole tilivelvollinen millekään julkiselle taholle. Julkisen tarkastajan olisi hyvä läpivalaista vakausmekanismi, jonka lainakapasiteetti on kolme kertaa niin suuri kuin EU-budjetti.

Kriisitunnelmissa valmisteltujen valvontamekanismin ja tukirahastojen riippumaton tarkastus sekä kattava tilivelvollisuus tulee saattaa vastaamaan yhteiskunnan odotuksia. Täyttämällä tarkastustyhjiöt vahvistetaan yhteiskunnan luottamusta julkisten varojen hallintaan.

Tytti Yli-Viikari ja Ville Itälä

Yli-Viikari on Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja ja Itälä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat