Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jos käteinen katoaa maksutapahtumista, miksi pankit painavat yhä rahaa?

Tehokkaimpaan tapaan maksaa siirtyvät ensiksi rikkaimmat teollisuusmaat ja niissä kärkiryhmän muodostavat nuoret osaajat.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
Lasse Rantanen
Kuva: Lasse Rantanen

Pankit ovat kertoneet oman alansa olevan suuressa murroksessa EU:n maksupalveludirektiivin vuoksi. Direktiivi patistaa pankit avaamaan itsensä ja asiakkaan välisen tilan kilpailijoille. Esimerkiksi siten, että pienet ja ketterät yritykset loisivat pankkitileihin tukeutuvia uusia palveluita kuluttajille.

Koko maksamisen ideakin muuttuu. Yhä useampia tuotteita ja palveluita voidaan tulevaisuudessa ostaa ilman erillistä maksamistapahtumaa. Valintasi huomataan jossakin, ja raha siirtyy tililtäsi.

Kun kilpailuasema muuttuu, pankit etsivät uusia liiketoimintoja: myyntiin tullee vakuutustyyppisiä tuotteita ja terveyspalveluita. Toimialat liukuvat.

Murros on hyvin laaja, ja käteisen kato levittää sitä laajalle.

Rahoitusalan tutkimukseen keskittynyt tutkimuslaitos ICBM muistuttaa raportissaan What Else Can Central Banks Do?, että vaikutukset muuttavat myös keskuspankkien liikkumatilaa ja lisäävät rahapolitiikan mahdollisuuksia. Ja jos rahapolitiikan mahdollisuudet muuttuvat, vaikutukset voivat ulottua kaikkialle.

ICBM arvioi, että pitkällä aikavälillä käteinen katoaa maailmasta. Maakohtaiset erot etenemisessä ovat suuria, mutta suunta on sama. Skandinavian maissa yhä useampaan maksutapahtumaan käytetään maksukorttia. Ruotsin keskuspankin mukaan viime vuonna Ruotsissa tehtyjen ostojen arvosta vain kaksi prosenttia maksettiin käteisellä.

Suuntaa vahvistaa myös kuluttajien siirtyminen verkkokauppojen asiakkaiksi. Samoin se, että pankit alkavat periä maksuja käteisnostoista. Kutistuvien voittojen aikana käteisen jakelu on pankkien mielestä turhan kallista.

Jos käteinen katoaa maksutapahtumista, keskuspankit joutuvat pohtimaan, miksi ne yleensäkään enää painavat käteistä. Yhä suurempi osa setelikannan seteleistä kun menisi menisi rahan hamstraamiseen ja laittomiin tarkoituksiin.

Euroopan keskuspankki päätti jo keväällä, että viidensadan euron setelien    painaminen lopetetaan. Virallinen syy oli se, että näin suuri seteli päätyy usein laittomaan toimintaan.

Kun käteistä ei enää olisi, keskuspankit voisivat siirrellä nimellistä ohjauskorkoaan entistä vapaammin – myös miinuksen puolelle, ICBM huomauttaa.

Käteinen aiheuttaa vuotoa: jos korot laskevat yhä syvemmälle pakkasen puolelle, ihmiset ja yritykset alkavat hamstrata rahaa. Hamstraamisen ehkäisy jäi viidensadan euron seteliä koskevan EKP:n ratkaisun perusteluista pois.

ICBM:n mukaan käteisestä vapaassa maailmassa keskuspankeilla olisi entistä suurempi valta luoda talouteen vakautta ja inflaatiotavoitteisiin joustavuutta.

Ajatuspajan visio nostaa esille huolia ja ongelmia. Moni sitoo rahan käsitteen mielessään fyysiseen rahaan ja ajattelee, että digitaalisesti liikuteltavien maksujen takeena on vastaava määrä fyysistä rahaa jossain kassaholvissa. Tämä ajatusharha on yksi syy siihen, että käteisestä vapaa maailma ei tunnu kaikista houkuttelevalta. Eivätkä kansalliset päättäjät mieluusti uhmaa äänestäjien tahtoa.

Liukkaiden maksutapahtumien maailma ei ole ainakaan vielä avoin ihmisille kaikkialla maailmassa. Tehokkaimpaan tapaan toimia siirtyvät ensiksi rikkaimmat teollisuusmaat, ja niissä kärkiryhmän muodostavat nuoret osaajat.

Jos yhä suurempi osa ihmisistä elää tulevaisuudessa käteisestä vapautetussa elämässä, ilman maksukorttia tai vaikkapa kännykässä olevaa lähimaksuominaisuutta elävien ihmisten elämä käy ahtaammaksi ja kalliimmaksi. Eriarvoisuus ei näy vain tuloeroissa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat