Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Puolueiden tähtäin on jo ensi kevään kuntavaaleissa

Kuntavaaleja voi pitää eduskuntavaalien esivaaleina. Niiden perusteella ei voi kuitenkaan ennustaa seuraavien vaalien tulosta.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
Outi Pyhäranta / HS
Kuntavaalit ovat vuorossa ensi keväänä. Helsingissä vaalitulos vaikuttaa myös uuden pormestarin valintaan.
Kuntavaalit ovat vuorossa ensi keväänä. Helsingissä vaalitulos vaikuttaa myös uuden pormestarin valintaan. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Kuntavaalit pidetään ensi keväänä, runsaan puolen vuoden päästä, mutta puolueet alkavat pikkuhiljaa valmistautua kevään vaalikamppailuun. Kaikki puolueet hakevat jo täyttä vauhtia ehdokkaita.

Vihreät piti kuntapäivänsä runsas viikko sitten lauantaina Tikkurilassa. Nosteessa olevalla puolueella on melkoinen vaalitavoite: olla kuntavaalien suurin puolue Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

Viralliset vaalitavoitteet asetetaan aina epärealistisen korkealle. Helsingissä vihreiden ykköspaikka saattaa kuitenkin olla mahdollisuuksien rajoissa. Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012 kokoomus oli pääkaupungin suurin puolue 26,9 prosentin ääniosuudella ja vihreät kakkosena 22,3 prosentin ääniosuudella.

Kuntavaaleilla on Helsingissä erityinen merkitys, sillä niissä ratkaistaan, mistä puolueesta Helsingin tuleva pormestari tulee.

Kokoomus julkisti toissa viikolla kuntavaalikampanjansa nettisivuston. Puolue jatkaa aiemmissa vaaleissa menestyksekkääksi osoittautunutta ”kokoomus kuuntelee” -kampanjaa. Kuntalaisilta kysytään ideoita kotikunnan kehittämiseen.

Vasemmistoliittokin aloitti päättyneenä viikonloppuna varhaisen vaalikampanjan. Puolueen kansanedustajat aikovat kiertää ympäri maata puhumassa työelämästä ja sen laadusta. Lokakuun puolivälissä puolue järjestää Tampereella työelämäfoorumin, johon odotetaan jopa kolmeasataa vasemmistoliittolaista ay-aktiivia.

Vaikka vaaleissa valitaan päättäjät kuntiin, voi ennustaa, että työelämä, työ ja sen puute hallitsevat vaalien valtakunnallista asialistaa. Porvarihallituksen tapa yrittää saada julkinen talous kuntoon antaa vaaliaseita vasemmistopuolueille. Vihreät yrittää erottautua vasemmistosta profiloitumalla hieman eri asioilla ja erilaisilla ratkaisuehdotuksilla. Myös sosiaali- ja terveyspalvelut – ne, jotka ovat perinteisesti olleet kuntien kontolla – puhuttanevat, kun sote- ja maakuntauudistus etenevät.

Kokoomusvetoisissa maakuntien keskuskaupungeissa on pelkoa, että sote- ja maakuntauudistusten seurauksena päätösvalta maakunnan pääkaupungin tärkeimmistä palveluista lipsuu keskuskaupungilta keskustavaltaisille ympäryskunnille. Pulma on hiertänyt keskustan ja kokoomuksen välejä koko uudistumishankkeen ajan.

Kuntavaaleja voinee pitää jonkinlaisina eduskuntavaalien esivaaleina. Kuntavaaleista ei kuitenkaan voi täysin ennustaa eduskuntavaalien tulosta. Esimerkiksi perussuomalaisten menestys kuntavaaleissa on ollut selvästi heikompaa kuin kaksissa viime eduskuntavaaleissa. Perussuomalaisilla on ainakin tähän saakka ollut vaikeuksia saada ehdokaslistansa kaikissa kunnissa täyteen.

Siinäkin mielessä kuntavaaleja voi pitää eduskuntavaalien väliaikamittauspisteenä, että ensi keväästä lähtien kuntavaalit ovat aina eduskuntavaalikauden puolivälissä. Huhtikuun toisesta sunnuntaista pyritään juurruttamaan ”kansanvallan päivä”: joka toisena vuotena järjestetään eduskuntavaalit ja joka toisena kuntavaalit.

Vaikka muuta voisi kuvitella, kuntavaaleissa suurimman ääniosuuden on lähes aina saanut Sdp. Vuonna 2000 suurin puolue oli keskusta ja kaksissa viime vaaleissa kokoomus.

Mutta kun vaalien jälkeen Suomen kartta väritetään kunnittain niin, että kunta saa värinsä suurimman puolueen mukaan, Suomesta tulee keskustan vihreä. Keskusta pärjää vähäväkisissä kunnissa ja myös suurten kaupunkien ympäryskunnissa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat