Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Poliitikot voivat ruokkia tai torjua poliittista väkivaltaa

Uusnatsien aatemaailman ei pitäisi olla poliitikoille yllätys. Vaikeneminen tai jopa rivien välissä ymmärtäminen vain pahentavat tilannetta.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
Kynttilät palavat yhä Asema-aukiolla
Kynttilät palavat yhä Asema-aukiolla
Yhä uudet ihmiset toivat kynttilöitä ja kukkia Helsingin rautatieaseman eteen paikalle, jossa uusnatsien mielenosoittaja pahoinpiteli ohikulkijan. Mies kuoli myöhemmin sairaalassa. HSTV kuvasi time lapse -videon maanantaina, kun ihmiset pysähtyivät tapahtumapaikalla.

Mies pahoinpitelee toisen miehen keskellä Helsinkiä. Uhri viedään sairaalaan, ja hän kuolee vajaata viikkoa myöhemmin.

Tällainen tapaus on tilastojen mukaan Suomessa entistä harvinaisempi. Jos kuolemaan johtavaa väkivaltaa mittaa henkirikostilastoilla, viimeisen sadan vuoden ajalta löytyy vain 1960-luvulta yhtä rauhallinen jakso kuin nyt.

Historiallisesti Suomi on kuitenkin ollut varsin väkivaltainen. Tämän voi yhä havaita. Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin henkirikoskatsauksessa Suomi on nykyään samalla tasolla kuin Serbia ja Pohjois-Irlanti ja selvästi muita Pohjoismaita raaempi. Henkirikosten vähäisyydellä mitaten Euroopan parhaimmistoa on nyt Saksa.

Runsaan viikon takaiset, lopulta uhrin kuolemaan päättyneet tapahtumat Suomen vastarintaliikkeen (SVL) mielenosoituksessa Helsingin Asema-aukiolla ovat kuitenkin muuta kuin vain yksi kohta tilastoissa. Poliisi tutkii tekoa pahoinpitelynä ja törkeänä kuolemantuottamuksena. Poliittinen väkivalta on siirtymässä Suomessa vaiheeseen, jossa ihmisiä kuolee.

Helsingin Sanomat kirjoitti (8.2.2015) SVL-järjestön toiminnasta laajan, suljettujen keskustelupalstojen aineistoon perustuvan jutun, joka antoi yksiselitteisen kuvan rotuoppien viljelystä, organisoidusta toiminnasta sekä demokratianvastaisista ja militanteista tavoitteista.

Silti järjestön uusnatsistinen aatemaailma tuntuu tulevan monelle yllätyksenä. Kun kansanedustaja Olli Immonen (ps) poseerasi kesällä 2015 Eugen Schaumanin haudalla samassa kuvassa SVL:n jäsenten kanssa ja siitä nousi kohu, Immonen puolustautui sanomalla, ettei hän tunne järjestöä eikä sen jäseniä.

Äärijärjestöjen tekojen tutkiminen on poliisin asia. Järjestöt pyrkivät kuitenkin luomaan kuvan, että ne edustavat jotain laajemmin hyväksyttyä tavoitetta. Siksi päättäjien tapa reagoida niiden tekoihin on tärkeä. Poliitikot voivat joko ruokkia tai torjua poliittisen väkivallan yleistymistä.

Rivien väliin kätketty ymmärrys tekijöitä kohtaan on tietenkin se, mitä järjestöt itse toivovat. Samaan suuntaan toimii kuitenkin myös välttelevä vaikeneminen.

Oikaisu 20.9.2016 kello 20.58: Suomen vastarintaliikkeestä käytetty lyhenne korjattu. Oikea muoto on SVL, ei SVR.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat