Valikko
Pääkirjoitus    |   Kolumni

Presidentti ottaa vakavasti huolet maahanmuutosta

Historia ei toistu, mutta siitä voi oppia, kirjoittaa Antti Blåfield kolumnissaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta on tulkittu monella tavalla.

Puheen on koettu tukeneen tiukentuvaa maahanmuuttopolitiikkaa, kun puheessa arvioitiin, että Suomi ei pysty ottamaan vastaan kuin vainoa pakenevat. Maahanmuuttajia vaadittiin elämään ”maassa maan tavalla”.

Puhe voitiin myös tulkita hengeltään maahanmuuttajavihamielisyyden vastaiseksi, kun siinä tuomittiin maahanmuuttajiin kohdistuva ­vihanlietsonta ja todettiin vastaanottokeskuksiin tehtyjen tuhopolttojen olevan ”murhapolttoja”. Ehkä näiden sanojen jälkeen tuhopolttajia saadaan jo vastuuseenkin.

Presidentin puhe täytti näin ­tärkeän tehtävän: se otti vakavasti kärjistyvän yhteiskunnallisen kysymyksen eri näkökulmat. Kun eri ryhmät tuntevat huoliensa tulevan huomioiduiksi, se on omiaan rauhoittamaan mielialoja ja tasoittamaan tietä vuoropuhelulle.

Tässä ajassa on pelottavan paljon yhtäläisyyksiä viime vuosisadan alkuvuosiin, jolloin ensimmäinen teollisen vallankumouksen ja glo­balisaation aikakausi päättyi koko vuosisataa leimanneisiin suursotiin ja kansanmurhiin. Suomessa murros johti katkeraan sisällissotaan.

Joulukuun alussa Helsingin yli­opiston humanistisessa tiede­kunnassa tarkastettiin väitöskirja, joka valaisee kiinnostavasti, miten ilmapiiri alkoi viime vuosisadan alussa lukkiutua Suomessakin. Kaarina Reenkolan väitöskirja Tahdon jotain maani puolesta tehdä kertoo Helsingin Sanomienkin päätoimittajana toimineen Heikki Renvallin ajattelusta ja sen muutoksista.

Heikki Renvall oli 1900-luvun alussa menestyvä asianajaja, arvostettu kansantaloustieteilijä ja valtiopäivämies. Hän oli naimisissa kansainväliseen maineeseen nousseen oopperalaulaja Aino Acktén kanssa.

Renvall oli yksi niistä monista avarakatseisista ja laajasti sivistyneistä suomalaisista, jotka lukkiutuivat vuosi­sadan alun kiristyvissä tunnelmissa henkisesti yhä ahtaampiin asemiin ja viholliskuviin.

Renvall opiskeli Helsingin yliopiston ohella Münchenissä ja Pariisissa. Pariisissa työskentelevän puolisonsa kautta hän seurasi pidemmänkin aikaa läheltä Ranskan yhteiskun­nallisen ilmapiirin muutoksia. Hän hallitsi myös englannin kielen ja seurasi Britannian keskustelua.

Renvall seurasi aktiivisesti työ­väestön olojen kehittymistä ja työväenliikkeen jakautumista marxi­laisiin ja reformisteihin. Itse hän kannatti työväestön järjestäytymis- ja lakko-oikeutta ja ammattiliittojen oikeutta tehdä työehtosopimuksia. Renvallin mukaan koko alan ja maan kattavat työehtosopimukset tasaisivat työntekijän ja työnantajan välistä lähtökohtaista eriarvoisuutta.

Renvall oli myös jäsenenä komi­teassa, jonka tehtävä oli ratkaista vaikea torpparikysymys. Hänen kannattamansa ratkaisu oli, että torpparit saisivat edullisella valtion lainalla lunastaa tilat itselleen ja jälkeläisilleen. Näin torpparikysymys sisällissodan jälkeen ratkaistiinkin.

Renvall oli siis uudistusmielinen älykkö. Mutta hän oli myös peri­aatteisiinsa lukkiutuva mies. Kas­vava yhteiskunnallinen jännitys ja kiristyvä venäläistämispolitiikka ajoivat hänet tiukkaa laillisuutta korostaviin perustuslaillisiin ja aktivistipiireihin. Juopa työväenliikkeeseen alkoi kasvaa.

Kun Renvall epäonnistui mieliä kuohuttaneen vaikean Voikkaan lakon sovittelussa, hänet leimattiin edistyksen ja työväen viholliseksi. Toukokuussa 1906 hän erosi katkerana Helsingin Sanomien päätoimittajan tehtävästä.

Tunnelmat työpaikoilla tulehtuivat entisestään, ja agraarireformi kaatui riitaan yksityisomistuksesta: olisiko torpparin asemasta vapautuneiden viljelijöiden tila heidän omaisuuttaan vai valtion vuokramaata.

Turhautunut Renvall ajautui ­poliittisen kentän oikealle laidalle ja oli vuoden 1918 sisällissodassa keskeisessä asemassa. Hän johti Vaasan valkoista tynkäsenaattia.

Nämä väkivallan ajat määrittivät Renvallin paikan Suomen historiassa, mutta Reenkolan väitöskirja nostaa nyt esiin yhteiskunnallisia uudistuksia valppaasti etsineen tiedemiehen.

Renvallin kaltaisia jyrkkiin asemiin ajautuneita osaavia ja lähtö­kohtaisesti sovinnollisia ihmisiä oli paljon. He kuitenkin menettivät halunsa sovintoon.

Historia ei toistu, mutta siitä voi oppia. Sovinnon mahdollisuus on kuin ilmapallo: siitä on pidettävä kiinni.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Kolumnit
  • Maahanmuutto

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Meillä on kaikki niin hyvin”, sanoi Kirsi Karhusen, 46, mies saattohoidossa ennen kuolemaansa – Terhokodissa lapsillekin puhutaan kuolemasta suoraan

    2. 2

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    3. 3

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    4. 4

      Donald Trump väittää lopettaneensa CNN:n ja MSNBC:n katsomisen, jäljelle jäi Fox – kanava, jota ravisuttaa kaksi ahdisteluskandaalia ja syytökset valheellisesta uutisoinnista

    5. 5

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    6. 6

      Laineen ketjukaveri kertoi parhaan tarinansa suomalaistähdestä: ”Hän kuiskasi minulle, voisinko antaa yhden lisää”

    7. 7

      Natsitohtori Mengele teki julmia ihmiskokeita – poikansa hän tapasi sodan jälkeen vain kahdesti, salanimellä Fritz-setä

    8. 8

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    9. 9

      Taloyhtiön ahneus synnytti erikoisen ravintolasekoilun

    10. 10

      Viro on yhä jakautunut rinnakkaismaailmoihin 10 vuotta patsasmellakoiden jälkeen – HS seurasi viron- ja venäjänkielisten nuorukaisten koulupäivää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    2. 2

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    3. 3

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    4. 4

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    5. 5

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    6. 6

      ”Meillä on kaikki niin hyvin”, sanoi Kirsi Karhusen, 46, mies saattohoidossa ennen kuolemaansa – Terhokodissa lapsillekin puhutaan kuolemasta suoraan

    7. 7

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    8. 8

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    9. 9

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    10. 10

      Brigitte Macron ”neuvoo ja valmentaa” presidentiksi pyrkivää miestään – lukiolaispojan ja opettajan skandaalisuhteesta syntyi Ranskan seuratuin pari

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    2. 2

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    3. 3

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää