Valikko
Pääkirjoitus    |   Kolumni

Presidentti ottaa vakavasti huolet maahanmuutosta

Historia ei toistu, mutta siitä voi oppia, kirjoittaa Antti Blåfield kolumnissaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta on tulkittu monella tavalla.

Puheen on koettu tukeneen tiukentuvaa maahanmuuttopolitiikkaa, kun puheessa arvioitiin, että Suomi ei pysty ottamaan vastaan kuin vainoa pakenevat. Maahanmuuttajia vaadittiin elämään ”maassa maan tavalla”.

Puhe voitiin myös tulkita hengeltään maahanmuuttajavihamielisyyden vastaiseksi, kun siinä tuomittiin maahanmuuttajiin kohdistuva ­vihanlietsonta ja todettiin vastaanottokeskuksiin tehtyjen tuhopolttojen olevan ”murhapolttoja”. Ehkä näiden sanojen jälkeen tuhopolttajia saadaan jo vastuuseenkin.

Presidentin puhe täytti näin ­tärkeän tehtävän: se otti vakavasti kärjistyvän yhteiskunnallisen kysymyksen eri näkökulmat. Kun eri ryhmät tuntevat huoliensa tulevan huomioiduiksi, se on omiaan rauhoittamaan mielialoja ja tasoittamaan tietä vuoropuhelulle.

Tässä ajassa on pelottavan paljon yhtäläisyyksiä viime vuosisadan alkuvuosiin, jolloin ensimmäinen teollisen vallankumouksen ja glo­balisaation aikakausi päättyi koko vuosisataa leimanneisiin suursotiin ja kansanmurhiin. Suomessa murros johti katkeraan sisällissotaan.

Joulukuun alussa Helsingin yli­opiston humanistisessa tiede­kunnassa tarkastettiin väitöskirja, joka valaisee kiinnostavasti, miten ilmapiiri alkoi viime vuosisadan alussa lukkiutua Suomessakin. Kaarina Reenkolan väitöskirja Tahdon jotain maani puolesta tehdä kertoo Helsingin Sanomienkin päätoimittajana toimineen Heikki Renvallin ajattelusta ja sen muutoksista.

Heikki Renvall oli 1900-luvun alussa menestyvä asianajaja, arvostettu kansantaloustieteilijä ja valtiopäivämies. Hän oli naimisissa kansainväliseen maineeseen nousseen oopperalaulaja Aino Acktén kanssa.

Renvall oli yksi niistä monista avarakatseisista ja laajasti sivistyneistä suomalaisista, jotka lukkiutuivat vuosi­sadan alun kiristyvissä tunnelmissa henkisesti yhä ahtaampiin asemiin ja viholliskuviin.

Renvall opiskeli Helsingin yliopiston ohella Münchenissä ja Pariisissa. Pariisissa työskentelevän puolisonsa kautta hän seurasi pidemmänkin aikaa läheltä Ranskan yhteiskun­nallisen ilmapiirin muutoksia. Hän hallitsi myös englannin kielen ja seurasi Britannian keskustelua.

Renvall seurasi aktiivisesti työ­väestön olojen kehittymistä ja työväenliikkeen jakautumista marxi­laisiin ja reformisteihin. Itse hän kannatti työväestön järjestäytymis- ja lakko-oikeutta ja ammattiliittojen oikeutta tehdä työehtosopimuksia. Renvallin mukaan koko alan ja maan kattavat työehtosopimukset tasaisivat työntekijän ja työnantajan välistä lähtökohtaista eriarvoisuutta.

Renvall oli myös jäsenenä komi­teassa, jonka tehtävä oli ratkaista vaikea torpparikysymys. Hänen kannattamansa ratkaisu oli, että torpparit saisivat edullisella valtion lainalla lunastaa tilat itselleen ja jälkeläisilleen. Näin torpparikysymys sisällissodan jälkeen ratkaistiinkin.

Renvall oli siis uudistusmielinen älykkö. Mutta hän oli myös peri­aatteisiinsa lukkiutuva mies. Kas­vava yhteiskunnallinen jännitys ja kiristyvä venäläistämispolitiikka ajoivat hänet tiukkaa laillisuutta korostaviin perustuslaillisiin ja aktivistipiireihin. Juopa työväenliikkeeseen alkoi kasvaa.

Kun Renvall epäonnistui mieliä kuohuttaneen vaikean Voikkaan lakon sovittelussa, hänet leimattiin edistyksen ja työväen viholliseksi. Toukokuussa 1906 hän erosi katkerana Helsingin Sanomien päätoimittajan tehtävästä.

Tunnelmat työpaikoilla tulehtuivat entisestään, ja agraarireformi kaatui riitaan yksityisomistuksesta: olisiko torpparin asemasta vapautuneiden viljelijöiden tila heidän omaisuuttaan vai valtion vuokramaata.

Turhautunut Renvall ajautui ­poliittisen kentän oikealle laidalle ja oli vuoden 1918 sisällissodassa keskeisessä asemassa. Hän johti Vaasan valkoista tynkäsenaattia.

Nämä väkivallan ajat määrittivät Renvallin paikan Suomen historiassa, mutta Reenkolan väitöskirja nostaa nyt esiin yhteiskunnallisia uudistuksia valppaasti etsineen tiedemiehen.

Renvallin kaltaisia jyrkkiin asemiin ajautuneita osaavia ja lähtö­kohtaisesti sovinnollisia ihmisiä oli paljon. He kuitenkin menettivät halunsa sovintoon.

Historia ei toistu, mutta siitä voi oppia. Sovinnon mahdollisuus on kuin ilmapallo: siitä on pidettävä kiinni.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Kolumnit
  • Maahanmuutto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Nimimerkki Musta Pekka mielipidesivulla: Työttömyyteni jatkuessa tunnen vihaa päättäjiä ja yhteiskuntaa kohtaan

    2. 2

      Tämän opin seksityöntekijöiden arjesta Suomessa kun katsoin uuden kotimaisen dokumentin

    3. 3

      Vieraiden miesten treffipyyntöjä, uhkailua ja savukaasupanos työpaikalla – kostoa hautonut asiakas vainosi vuosia Marjo Oinosta

    4. 4

      Rocktähtien sanat kovenevat Trumpia kohtaan – Bruce Springsteen ryhtyi julistamaan presidentin vastaista ”uutta vastarintaa”

    5. 5

      Lennonjohto suositteli hyppäämistä, Martin Saarikangas ei totellut – pakkolasku pienkoneella veteen teki ”Iso-Masasta” telakkamiehen

    6. 6

      Onneton autoverodraama on osoitus poliittisen pelisilmän puutteesta

    7. 7

      Puhos oli voimiensa päivinä Suomen ostareista suurin ja ihmeellisin – Muistatko enää Itiksen varjoon jämähtänyttä ”lättänää”?

    8. 8

      Superbakteereita vastaan täytyy keksiä aivan uusia keinoja tai taistelu on hävitty: ”Meidän täytyy taas tottua siihen, että lapset kuolevat”

    9. 9

      Jussi Niinistölle hankkeen kaatuminen ei tullut yllätyksenä – ”Näin Berner on toiminut”

    10. 10

      Pussausta, kuorsausta, lattian tärinää ja pellavalakanoita – testasimme keskelle Pariisia avatun suomalaisen mökkikylän

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Aikuiset ovat nykyään aivan kuin teinejä

    2. 2

      Superbakteereita vastaan täytyy keksiä aivan uusia keinoja tai taistelu on hävitty: ”Meidän täytyy taas tottua siihen, että lapset kuolevat”

    3. 3

      CNN otti Trumpin virkaanastujaisista uskomattoman kuvan – yleisön voi laskea vaikka yksitellen

    4. 4

      Nuoren naisen katoaminen kuohuttaa Islannissa – Murhamysteeriin liittyy grönlantilainen kalastusalus, veritahra vuokra-autossa ja 20 kiloa hasista

    5. 5

      Trump uhkaa tuhota Britannian varalaskupaikan

    6. 6

      Merenrantaan hamuava suuryritys saa Helsingiltä erityiskohtelua – Luonnonsuojelija: Suosiiko Jussi Pajunen tytärtään?

    7. 7

      23-vuotias Ville haluaa ryhtyä talonmieheksi, hankkia koiran ja lopettaa Subutexin käytön – odotellessaan paikkaa katkolle hän ehti jo retkahtaa ja kadota

    8. 8

      Trump suuttui median uutisoimasta vaatimattomasta yleisömäärästä – ilmakuvat näyttävät karun totuuden virkaanastujaisista

    9. 9

      Vieraiden miesten treffipyyntöjä, uhkailua ja savukaasupanos työpaikalla – kostoa hautonut asiakas vainosi vuosia Marjo Oinosta

    10. 10

      Ministeri Berner: Liikenneverkko­yhtiön valmistelu keskeytetään, autoverosta ei luovuta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Trumpin kannattaja: ”Te siellä Suomessa puhutte enää islamia”

    2. 2

      CNN otti Trumpin virkaanastujaisista uskomattoman kuvan – yleisön voi laskea vaikka yksitellen

    3. 3

      Trump suuttui median uutisoimasta vaatimattomasta yleisömäärästä – ilmakuvat näyttävät karun totuuden virkaanastujaisista

    4. 4

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    5. 5

      Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    6. 6

      Miehen epäillään tunkeutuneen sikalaan ja paritelleen karjun kanssa Oulun seudulla

    7. 7

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    8. 8

      Tältä me näytämme aamulla bussissa ja metrossa – Akseli Valmusen kuvareportaasi

    9. 9

      Helsinkiä riivaa huutava pula nuorista miehistä – katso HS:n koneesta, puuttuuko kotikulmiltasi naisia vai miehiä

    10. 10

      Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

    11. Näytä lisää