Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Säästölait vaurioittavat yliopistoja pysyvästi

Säästölakien myötä Helsingin yliopiston on hyvin vai­keaa säilyttää paikkansa ainoana suomalai­sena yliopistona kansainvälisten huippuyliopistojen joukossa, kirjoittaa kansleri Thomas Wilhelmsson HS:n Vieraskynä-palstalla.

Presidentti vahvisti valtioneuvoston esityksestä eduskunnan hyväksymät yliopistoihin kohdistuvat säästölait viime viikolla.

Yliopistolain indeksiehto poistettiin neljäksi vuodeksi, minkä lisäksi myös itse kehykseen on tehty merkittävä leikkaus. Toisella laki­muutoksella poistetaan erityisesti Helsingin yliopiston – ja pieneltä osin myös Itä-Suomen yliopiston – perusrahoitukseen perinteisesti kuulunut apteekkikompensaatio.

Säästöjä on pitkin syksyä arvosteltu ankarasti. Laaja huippututkijoiden rintama on huolellisesti perustellussa Marraskuun manifestissa vedonnut Suomen hallitukseen ja eduskuntaan, jotta suomalaisia yli­opistoja pysyvästi vaurioittavia leikkauksia ei tehtäisi. Olen myös kanslerina arvostellut valtioneuvostossa toistuvasti leikkausten rajuutta.

Säästölait vaikeuttavat kohtuuttomasti etenkin Helsingin yliopiston toimintaa. Tämän jälkeen Helsingin yliopiston on hyvin vai­keaa säilyttää paikkansa ainoana suomalai­sena yliopistona kansainvälisten huippuyliopistojen joukossa.

Eduskunta on ilmaissut huolensa säästöjen seurauksista ja haluaa, ­että leikkausten vaikutuksia seurataan. Eduskunta edellyttää valtioneuvoston harkitsevan vuoden 2017 talousarvioehdotuksen laatimisen yhteydessä apteekkikompensaation poistumisesta aiheutuvan tulonmenetyksen korvaamista asianomaisille yliopistoille, muiden yliopistojen rahoitusosuutta vaarantamatta.

Perustuslakivaliokunta korosti Helsingin yliopiston budjettileikkausten merkittävyyttä ja piti perustuslain nojalla perusteltuna, että apteekkikompensaatioista luopuminen toteutettaisiin asteittain porrastamalla heikennyksen voimaansaattamista. Eduskunta ei kuitenkaan esittänyt voimaantulon porrastamista vaan viittasi vuoden 2017 ­talousarvioehdotuksen laatimiseen.

Säästöihin liittyy merkittäviä pitkävaikutteisia riskejä. Äärimmäinen niukkuus johtaa helposti parhaimmiston lähtemiseen muiden maiden akateemisille työmarkkinoille, mistä voi alkaa itseään vahvistava syöksykierre. Kun nuorille lahjakkaille opiskelijoille ei pystytä tarjoamaan riittäviä mahdollisuuksia, tutkijoiden uuden sukupolven potentiaali voi jäädä hyödyntämättä. Näiden uhkakuvien toteutumisesta on jo saatu ensimmäiset näytöt.

Hyvin rajut ja nopeat leikkaukset lisäävät riskien toteutumisen todennäköisyyttä. Nopean alasajon toteuttaminen strategisesti kestävällä tavalla on vaikeaa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston budjettiin on jo vuodelle 2016 luvassa noin 50 miljoonan euron supistus.

Yliopistoille on tarjottu vahinkojen vähentämiskeinoksi tehokkaampaa profilointia. Suomen pirstaloitunut yliopistokenttä tarvitsee keskittämistä, ja tätä työtä tehdään muun muassa yliopistojen yhteis­organisaatiossa Unifissa. Profilointi ei kuitenkaan auta kompensoimaan rajujen ja nopeiden leikkausten vaikutuksia. Joka näin uskoo, ei ymmärrä yliopistojen toiminnan aikajännettä.

Huippututkimuksen synnyttäminen yliopiston tietylle alueelle on monivuotinen prosessi. Nopeilla ­supistamistoimilla voidaan saada ­aikaan vahinkoja, joiden korjaaminen kestää vuosikymmeniä.

Myös koulutuksen syklit ovat pitkiä. Uusien opetusohjelmien luominen ja toimintaan saattaminen vie aikaa, kuten niiden lakkauttaminenkin. Opetusohjelmaan otetun opiskelijan valmentaminen maisteriksi kestää viisi vuotta. Yliopistojen ­tehokkaamman profiloinnin kautta mahdollisesti saavutettavat säästöt syntyvät väistämättä hitaasti.

Yliopistoissa ei voida ­toteuttaa nopeita ja rajuja säästöjä vaarantamatta yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen laatua. Yliopistot eivät voi kovin pitkään rajoittaa vahinkoja toimimalla tappiollisesti: yliopistolaki käytännössä kieltää yliopistoilta vapaan oman pääoman ylittävän tappion tekemisen.

Nyt hyväksyttyjen säästöjen ­aiheuttamia vahinkoja ei voida poistaa, mutta tunnustamalla ja ymmärtämällä yliopistojen toiminnan pitkä aikajänne voidaan vielä tehdä jotakin vahinkojen lieventämiseksi. Jos halutaan kantaa huolta Suomen sivistyksestä ja osaamistasosta, valtioneuvoston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi suhtautua eduskunnan lausumiin vakavasti ja pyrittävä rajoittamaan säästölakien aiheuttamia vahinkoja ensi vuoden budjettivalmistelussa.

Thomas Wilhelmsson

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansleri.

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    2. 2

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    3. 3

      Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

    4. 4

      Naisimaamit jakelivat fatwoja maailman suurimpaan muslimimaahan: Tähtäimessä lapsiavioliitot, väkivalta ja ympäristön pilaaminen

    5. 5

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    6. 6

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    7. 7

      Tupakointi raskausaikana vahingoittaa jopa sukupolvien yli – voi aiheuttaa autismia lapsenlapsilla

    8. 8

      Kyllä, Donald Trumpin työpöydällä on nappi, jota painamalla saa Cokista – internet tietysti rakastaa

    9. 9

      Koneesta ulos raahattu lääkäri ja United Airlines sopivat korvauksista – summaa ei kerrota

    10. 10

      Isän väkivaltaisuuteen ei kiinnitetty huomiota ennen kuin hän surmasi vaimonsa ja lapsensa – Suomesta on lähtenyt YK:lle kolme valitusta perhe­väkivallasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    2. 2

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    3. 3

      Isän väkivaltaisuuteen ei kiinnitetty huomiota ennen kuin hän surmasi vaimonsa ja lapsensa – Suomesta on lähtenyt YK:lle kolme valitusta perhe­väkivallasta

    4. 4

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    5. 5

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    6. 6

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    7. 7

      Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen: ”Väkivalta- ja seksuaalirikoksista on annettu kohtuullisen lieviä tuomioita”

    8. 8

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    9. 9

      Anemia voi tulla, vaikka söisi oikein – Nämä kuusi myyttiä raudasta on aika kumota

    10. 10

      Kyllä, Donald Trumpin työpöydällä on nappi, jota painamalla saa Cokista – internet tietysti rakastaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    5. 5

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    6. 6

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    7. 7

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    8. 8

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää