Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Perustuslakivaliokunta ei politikoi

Lakiesitysten arviointi nojaa aina oikeudellisiin lähteisiin, eikä perustuslakia käytetä poliittisiin tarkoituksiin.

Julkisuudessa on keskusteltu paljon perustuslakiva­lio­kunnan roolista ja asemasta. Siksi on syytä selventää joitain valiokunnan toimintaan liittyviä asioita.

Perustuslain pykälän 74 mukaisesti perustuslakivaliokunnan päätehtävä on antaa lausunto eduskunnan täysistunnosta tai toisesta valiokunnasta tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Perustuslakivaliokunnan harjoittama lainsäädännön ennakollinen valvonta on tärkein perustuslainmukaisuuden valvonnan muoto Suomessa. Valiokunnan lausuntokäytännöllä on keskeinen merkitys myös tuomioistuinten soveltaessa perustuslain säännöksiä.

Perustuslakivaliokunnan toiminta on vakauttanut suomalaista yhteiskuntaa. Valiokunnan tulkinnat eivät ole olleet sidoksissa hallituspohjaan tai eduskunnan poliittisiin voimasuhteisiin.

Perustuslakivaliokunta kuulee lakiesityksistä esittelevää ministe­riötä, parhaita perustuslakiasiantuntijoita ja tilanteen mukaan myös muita oikeudellisia asiantuntijoita. Muista eduskunnan valiokunnista poiketen perustuslakivaliokunta ei kuule lausuntoasioissa eri suuntiin vetäviä intressitahoja.

Säätämisjärjestyskannanotot yksilöidään perustuslakivaliokunnan lausunnossa. Ne sitovat eduskuntaa: muiden valiokuntien ja täys­istunnon tulee ottaa nämä valtio­sääntöoikeudelliset huomautukset asianmukaisesti huomioon. Perustuslakivaliokunnan muut perustuslakiin tukeutuvat huomiot ovat velvoittavuudeltaan säätämisjärjestyskannanottoja heikompia, joskin huomioiden mahdolliseen sivuuttamiseen on syytä esittää perusteet.

Valiokunnan esittämien valtiosääntöoikeudellisten huomautusten perusteella erikoisvaliokunta pystyy yleensä muuttamaan lakiehdotusta siten, että laki täyttää perustuslain vaatimukset. On hyvin harvinaista, että jokin lainsäädäntöhanke kariutuu kokonaan perustuslakivaliokunnan antamaan lausuntoon. Jos näin kuitenkin tapahtuu, syynä on usein aikataulujen kireys. Ja vaalikauden lopussa hallituksen esitykset saatetaan antaa niin myöhään, että perustuslakivaliokunnan käsittelyyn jäävä aika on riittämätön.

Perustuslakivaliokunnan harjoittama valvonta liikkuu oikeuden ja politiikan haasteellisella raja­pinnalla. Perustuslaillinen arviointi nojaa kuitenkin aina oikeudellisiin lähteisiin: perustuslakiin ja sen esitöihin, valiokunnan aiempaan lausuntokäytäntöön sekä kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niiden tulkintakäytäntöön.

Valiokunnan kuulemien asian­tuntijoiden perustehtävä on antaa tietoa näistä lähteistä ja ilmaista oma näkemyksensä lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta. Tämän laajan aineiston pohjalta perustus­lakivaliokunta tekee sitten oikeu­dellisia ratkaisuja. Siten valiokunta toimii ikään kuin oikeusistuin.

Vaikka valiokunnan kannat kiinnittyvät tiukasti oikeudellisiin lähteisiin, tulkintalinjat voivat ajan mittaan muuttua. Koska perustuslaki heijastaa yhteiskunnan perimmäisiä arvoja, äkillisiin kannanmuutoksiin on harvoin tarvetta. Muutostarve voi johtua esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tai EU:n tuomioistuimen ratkaisusta. Arvioitavaksi voi tulla myös asia, jonka perustuslainmukaisuutta ei ennen ole arvioitu. Valiokunnan rooliin liittyy korostunut perusteluvelvollisuus, jos valiokunta poikkeaa aiemmasta tulkintakannastaan.

Viime aikoina valiokunnassa on jouduttu käsittelemään usein taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia liittyen näihin oikeuksiin vaikuttaviin säästölakiesityksiin. Nämäkin lausunnot ovat pohjautuneet vahvasti perustuslain esitöiden ja valiokunnan aikaisempien lausuntojen varaan. Lakiesitystä arvioidessaan valiokunta ei voi päättää, että jokin aikaisemmin esitetty näkökohta yksinkertaisesti sivuutetaan tai että sovelletaan vain tiettyjä ­perustuslain säännöksiä.

Perustuslakivaliokunta ei ole yhteiskunnassa pelkästään jarru. Avoin analyyttinen keskustelu voi ajan mittaan johtaa uusien tulkintojen muotoutumiseen.

Jotkut haluavat käyttää perustuslakia omiin poliittisiin tarkoituksiinsa. Perustuslakivaliokunta ei voi näin tehdä eikä tee. Perustuslainmukaisuus ei ole mielipideasia. ­Perustuslain tulkinta on perustus­lakiin perustuva tehtävä, jonka ­valiokunta ottaa vakavasti.

Annika Lapintie ja Tapani Tölli

Lapintie (vas) on perustuslaki­valiokunnan puheenjohtaja ja Tölli (kesk) varapuheenjohtaja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Vieraskynä
  • Perustuslaki

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    3. 3

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    4. 4

      Suomalaiset tuppisuut ja kalsarikännit hurmaavat nyt maailmalla – Riku Rantala ja kaksi muuta kansainvälistä suomalaista kertovat, onko suosiosta meille iloa

    5. 5

      IL: Paloittelumurhaaja Markus Pönkä ei saapunut vankilaan

    6. 6

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    7. 7

      Teinitytön itsemurhaa käsittelevä hittisarja kuohuttaa, nyt sarja kiellettiin Uudessa-Seelannissa alle 18-vuotiailta: tästä on kyse

    8. 8

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    9. 9

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    10. 10

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    2. 2

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    3. 3

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    4. 4

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    5. 5

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    6. 6

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    7. 7

      Presidentti Niinistö torjui virkanimityksen – ministeriön ehdotus oikeuskansleriksi poistettiin valtioneuvoston käsittelystä, vaikka siitä oli jo kerrottu hakijoille

    8. 8

      Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

    9. 9

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    10. 10

      Trump kuvailee avoimesti elämäänsä ”pienessä kotelossa” ja harmittelee, ettei saa enää ajaa autoa: ”Rakastin entistä elämääni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    5. 5

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    6. 6

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    7. 7

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    8. 8

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    9. 9

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    10. 10

      Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

    11. Näytä lisää